Veistokoulutusta Aalto-yliopistoon

 

 

Taideteollinen korkeakoulu on vaikuttanut monella tavalla suomalaisen koru- ja hopeamuotoilun kehittymiseen. Se sai alkunsa Helsinkiin vuonna 1871 perustetusta Veistokoulusta. Vuoden 1885 koulu-uudistuksessa Veistokoulun nimi muuttui Taideteollisuuden keskuskouluksi. Se sai oman kodin arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelemasta Ateneum-rakennuksesta, joka vihittiin taiteen ja käsityön taloksi marraskuussa 1887. Monet tunnetutut korumuotoilijamme ovat opiskelleet ja toimineet opettajina sen eri linjoilla 1900-luvun alusta lähtien. Se on ollut myös suosittu jatko- ja täydennyskoulutuspaikka kulta- ja hopeasepille sekä taidekaivertajille. Nykyisin Taideteollinen korkeakoulu on osa Aalto-yliopistoa.

Metallinpakotus ja taidetaonta olivat tärkeimmät kultasepänalaan kuuluvat oppiaineet Taideteollisuuskeskuskoulussa aina 1940-luvulle saakka. Opetuksen korokeasta tasosta kielivät metallinpakotukseen erikoistuneen Eric O.W. Ehrströmin klassikoiksi tulleet upeat pakotus- ja siselöintityöt sekä taidetaonnan opettajan Paavo Tynellin maailmanmaineeseen yltäneet metallivalaisimet.

Kultaseppä Frans Nykänen oli Ehrströmin oppilaana Taideteollisuuskeskuskoulussa vuosina 1916-1918. Kielitaitoisena ammattimiehenä Nykänen kirjoitti saksankielisiin lähteisiin perustuvan Metallinvärjäys -kirjan ja suomensi opettajansa kirjoittaman Taidekäsityö -kirjan. Nykäsen perintö siirtyi Viesti Väänäselle. Väänänen julkaisi vuonna 1966 Metallinpakotus -kirjan, jonka alkusanoissa hän kiittää Frans Nykästä, joka “eläessään auttoi minua monin tavoin neuvoillaan ja luovutti minulle runsaasti aineistoa vapaasti käytettäväkseni”.

Vuonna 1949 Taideteollisuuskeskuskoulu muuttui Taideteolliseksi oppilaitokseksi ja jakautui Taideteollisuusopistoon ja Taideteolliseen ammattikouluun. Taideteollisuusopiston metallitaiteen linjalla tuolloin opiskelunsa aloittanut emalitaiteilija Eva Hidström muistelee opiskeluaikaansa: “Koulua ei koskaan kutsuttu sen virallisella nimellä, van sitä kutsuttiin Ateneumiksi. Metallitaiteen ryhmä oli pieni ja metallipaja primitiivinen. Sinne mentiin sisäpihan kautta raput ylös kiiveten. Metallitaiteen pääopettajana oli kaivertaja Uno Okkonen. Muita osaston opettajia olivat hopeaseppämestari Johannes Niemi ja hopeaseppä Bertel Gardberg. Opiskelijat arvostivat Gardbergiä henkilönä ja opettajana. Hänellä oli selkeä suoraviivainen tyyli, toisenlainen kuin Okkosella.

Suomalaisen muotoilun nousukausi toi muutoksia taideteolliseen koulutukseen. Metallitaiteen osastolle vuonna 1961 perustettu teollisen tuotesuunnittelun oppisuunta vahvistui ja käsityövaltainen metallitaide sulautui siihen. Viimeisiä metallitaiteen puolella aloittaneita opiskelijoita olivat Olli Tamminen ja Eila Minkkinen.

Vuonna 1971 Taideteollinen oppilaitos muuttui Taideteolliseksi korkeakouluksi. Kaksi vuotta myöhemmin sen ammattikoulusta tuli koulutuskeskus, joka tarjosi jatko- ja täydennyskoulutusta myös kultasepille ja korumuotoilijoille. Koulutuskeskuksen ensimmäinen johtaja Olli Tamminen ja hänen assistenttinsa Eila Minkkinen avasivat tietä seuraavalle opettajasukupolvelle, jonka avainhahmoja olivat hopeaseppä Juhani Heikkilä ja korumuotoilija Matti Mattsson.

Vuonna 1990 Taideteolliseen korkeakouluun perustettiin käsi- ja taideteollisen muotoilun koulutusohjelma. Koulutusohjelman johtajan Satu Tammisen ja metallitaiteen lehtorina vuosina 1990-2000 toimineen hopeaseppä Juhani Heikkilän aikana oppilaitosten, museoiden ja yritysten välinen yhteistyö sai aikaan vilkkaan näyttelytoiminnan korutaiteen alueella. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat toivat Suomeen joukon korutaiteen, koulutuksen ja galleristien tunnetuimipia edustajia eri puolilta maailmaa. 

Ensimmäiset korumuotoiluun suuntautuneet taiteen maisterit valmistuivat Taideteollisesta korkeakoulusta 1990-luvun alkupuolella. Heidän joukossaan olivat korumuotoilija Kirsti Doukas ja myöhemmin taiteen tohtoriksi väitellyt Petteri Ikonen. 2010-luvulle tultaessa taiteen maistereiksi on valmistunut kaiken kaikkiaan noin kaksikymmenentä korumuotoilijaa. Lähes kaikilla heistä on takanaan muotoilijan tutkinto Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutista. Korun maailmaan liittyvät tohtorin tutkinnon ovat Taideteollisessa korkeakoulussa suorittaneet Petteri Ikosen lisäksi Kärt Summatavet ja Petra Ahde-Deal.

Lähde: Esko Timonen, Suomalainen koru

 

Asiasanat

Aalto yliopisto, artikkelit, koulutus, kuvataiteilijan ala, TTaideteollinen korkeakoulu