Pitkä sekuntiviisari

Pääsin ripille keväällä 1953 ja sain rippilahjaksi kellon, niin kuin silloin oli tapana. Samassa rippikoulussa oli myös koulutoverini Pentti ja hän sai myös lahjaksi kellon. Meidän molempien saamissa kelloissa oli pitkä sekuntiviisari, joka oli sen aikaisen nuorison mielestä tärkeä ominaisuus.

Kesällä pääsimme Pentin kanssa sahalle töihin ja kuljetimme sahatavaraa kiskoja pitkin kulkevalla vaunulla varastokatoksen luo ja lastasimme laudat katokseen niin, että toinen oli ulkona antamassa niitä ja toinen katoksessa vastaanottamassa.

Jossain vaiheessa ruokatunnilla vertasimme kellojamme ja totesimme, että Pentin kellosta puuttui merkintä ”Waterproof”. Se ei mielestämme kuitenkaan ollut suuri puute. Olihan kellossa pitkä sekuntiviisari.

Eräänä päivänä Pentin ollessa ulkona antamassa lautoja ja minun vastaanottaessani niitä katoksessa, alkoi sataa. Tällöin Pentti totesi ”Tule sinä nyt vuorostasi tänne ulos, kun sinun kellosi on vedenpitävä”.

Tämä Bischoff -merkkinen kelloni oli monta vuotta käyttämättä, mutta pari vuotta sitten vein sen kellosepälle puhdistettavaksi ja nykyään se on taas käytössäni.

 

Matti Uuttu

Asiasanat

artikkelit, muistot, tarinat