<\/p>\n
Suomen Kultaseppien Liitolla oli unelma omasta koulusta jo liiton perustamisesta vuodesta 1905 l\u00e4htien. Kouluhankkeen viipyess\u00e4 Kultaseppien Liitto j\u00e4rjesti useita ammattikursseja kultasepille ja kaivertajille. Haave omasta koulusta toteutui syksyll\u00e4 1938, jolloin kymmenen poikaa ja 2 tytt\u00f6\u00e4 aloitti opiskelun Meritullinkatu 1:st\u00e4 vuokratuissa tiloissa. Yksi oppilaista oli tuleva akateemikko Bertel Gardberg.<\/p>\n
Vaatimattomista olosuhteista huolimatta Kultasepp\u00e4koulu p\u00e4\u00e4si hyv\u00e4\u00e4n alkuun vuonna 1939 ennen talvisodan syttymist\u00e4. Opetus oli hyvin suunniteltua ja ammattimiesten toteuttamaa. Koulun ensimm\u00e4iseksi rehtoriksi valittiin kaivertajamestari Lauri Sundqvist. H\u00e4n oli toiminut ennen rehtoriksi tuloaan vuonna 1923 perustetun Veljekset Sundqvistin kultasep\u00e4nliikkeen johtajana. Kultasep\u00e4nty\u00f6n opettajaksi valittiin kultasepp\u00e4mestari Georg Buchert ja hopeat\u00f6iden opettajaksi hopeasepp\u00e4mestari Johannes Niemi. Molemmat olivat pietarilaisen koulukunnan kasvatteja.\u00a0<\/span><\/p>\n Sisustusarkkitehti Jaakko Hurmeen rehtorikaudella 1946-1957 alkoi suomalaisen korun nousukausi. H\u00e4nen aikanaan Kultasepp\u00e4koulusta valmistui monia tunnettuja alan vaikuttajia. Heid\u00e4n joukossaan olivat Lapponian perustaja kauppaneuvos Pekka Anttila, professori Bj\u00f6rn Weckstr\u00f6m ja Auran Kultasepp\u00e4 Oy:n johtaja kauppaneuvos Ralf Salonius.<\/p>\n Kultasepp\u00e4koulun rehtorina vuosina 1957-1971 toiminut kultasepp\u00e4mestari Olavi Ranta oli omaksunut pietarilaisen koulukunnan ihanteet ty\u00f6skennelless\u00e4\u00e4n viisi vuotta A.Tillanderilla ennen ja j\u00e4lkeen toisen maailmansodan. Rannan kaudella vahvistettiin kultasep\u00e4n, hopeasep\u00e4n ja kaivertajan erikoisosaamista, sill\u00e4 tavoitteena oli kouluttaa ateljeekultaseppi\u00e4. Tyylioppia opettanut taiteilija Eero Rislakki oli huolissaan muotoilusta, jonka h\u00e4n totesi suurelta osin luisuneen ammattialan ulkopuolelta tulleiden suunnittelija-taiteilijoiden huoleksi. Rislakin huoli kultasepp\u00e4-muotoilijoista oli aiheellinen, sill\u00e4 Rannan kaudella valmistuneista vain muutama, kuten Harri Syrj\u00e4nen, Riitta Hakala ja Kaj Lindstr\u00f6m, ovat tulleet tunnetuiksi my\u00f6s muotoilijoina. Suurin osa on hankkinut toimeentulonsa itsen\u00e4isin\u00e4 yritt\u00e4jin\u00e4, ammattilaisina toisen palveluksessa tai opettajina.<\/p>\n Koulu toimi Meritullinkadulla kahdeksantoista vuotta ja sai kauan odotetut suuremmat tilat Alppikadulta vuonna 1957. N\u00e4ist\u00e4 tiloista koulu muutettiin Lahteen syksyll\u00e4 1971.\u00a0<\/span><\/p>\n L\u00e4hde: <\/strong>Esko Timonen, Suomalainen koru<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"product_cat":[80],"product_tag":[36,87,370],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product\/4449"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4449"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4449"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=4449"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=4449"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}