<\/p>\n
<\/p>\n
Taideteollinen korkeakoulu on vaikuttanut monella tavalla suomalaisen koru- ja hopeamuotoilun kehittymiseen. Se sai alkunsa Helsinkiin vuonna 1871 perustetusta Veistokoulusta. Vuoden 1885 koulu-uudistuksessa Veistokoulun nimi muuttui Taideteollisuuden keskuskouluksi. Se sai oman kodin arkkitehti Theodor H\u00f6ijerin suunnittelemasta Ateneum-rakennuksesta, joka vihittiin taiteen ja k\u00e4sity\u00f6n taloksi marraskuussa 1887. Monet tunnetutut korumuotoilijamme ovat opiskelleet ja toimineet opettajina sen eri linjoilla 1900-luvun alusta l\u00e4htien. Se on ollut my\u00f6s suosittu jatko- ja t\u00e4ydennyskoulutuspaikka kulta- ja hopeasepille sek\u00e4 taidekaivertajille. Nykyisin Taideteollinen korkeakoulu on osa Aalto-yliopistoa.<\/p>\n
Metallinpakotus ja taidetaonta olivat t\u00e4rkeimm\u00e4t kultasep\u00e4nalaan kuuluvat oppiaineet Taideteollisuuskeskuskoulussa aina 1940-luvulle saakka. Opetuksen korokeasta tasosta kieliv\u00e4t metallinpakotukseen erikoistuneen Eric O.W. Ehrstr\u00f6min klassikoiksi tulleet upeat pakotus- ja sisel\u00f6intity\u00f6t sek\u00e4 taidetaonnan opettajan Paavo Tynellin maailmanmaineeseen ylt\u00e4neet metallivalaisimet.<\/p>\n
Kultasepp\u00e4 Frans Nyk\u00e4nen oli Ehrstr\u00f6min oppilaana Taideteollisuuskeskuskoulussa vuosina 1916-1918. Kielitaitoisena ammattimiehen\u00e4 Nyk\u00e4nen kirjoitti saksankielisiin l\u00e4hteisiin perustuvan Metallinv\u00e4rj\u00e4ys -kirjan ja suomensi opettajansa kirjoittaman Taidek\u00e4sity\u00f6 -kirjan. Nyk\u00e4sen perint\u00f6 siirtyi Viesti V\u00e4\u00e4n\u00e4selle. V\u00e4\u00e4n\u00e4nen julkaisi vuonna 1966 Metallinpakotus -kirjan, jonka alkusanoissa h\u00e4n kiitt\u00e4\u00e4 Frans Nyk\u00e4st\u00e4, joka \u201cel\u00e4ess\u00e4\u00e4n auttoi minua monin tavoin neuvoillaan ja luovutti minulle runsaasti aineistoa vapaasti k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4kseni\u201d.<\/p>\n
Vuonna 1949 Taideteollisuuskeskuskoulu muuttui Taideteolliseksi oppilaitokseksi ja jakautui Taideteollisuusopistoon ja Taideteolliseen ammattikouluun. Taideteollisuusopiston metallitaiteen linjalla tuolloin opiskelunsa aloittanut emalitaiteilija Eva Hidstr\u00f6m muistelee opiskeluaikaansa: \u201cKoulua ei koskaan kutsuttu sen virallisella nimell\u00e4, van sit\u00e4 kutsuttiin Ateneumiksi. Metallitaiteen ryhm\u00e4 oli pieni ja metallipaja primitiivinen. Sinne mentiin sis\u00e4pihan kautta raput yl\u00f6s kiiveten. Metallitaiteen p\u00e4\u00e4opettajana oli kaivertaja Uno Okkonen. Muita osaston opettajia olivat hopeasepp\u00e4mestari Johannes Niemi ja hopeasepp\u00e4 Bertel Gardberg. Opiskelijat arvostivat Gardbergi\u00e4 henkil\u00f6n\u00e4 ja opettajana. H\u00e4nell\u00e4 oli selke\u00e4 suoraviivainen tyyli, toisenlainen kuin Okkosella.<\/p>\n
Suomalaisen muotoilun nousukausi toi muutoksia taideteolliseen koulutukseen. Metallitaiteen osastolle vuonna 1961 perustettu teollisen tuotesuunnittelun oppisuunta vahvistui ja k\u00e4sity\u00f6valtainen metallitaide sulautui siihen. Viimeisi\u00e4 metallitaiteen puolella aloittaneita opiskelijoita olivat Olli Tamminen ja Eila Minkkinen.<\/p>\n
Vuonna 1971 Taideteollinen oppilaitos muuttui Taideteolliseksi korkeakouluksi. Kaksi vuotta my\u00f6hemmin sen ammattikoulusta tuli koulutuskeskus, joka tarjosi jatko- ja t\u00e4ydennyskoulutusta my\u00f6s kultasepille ja korumuotoilijoille. Koulutuskeskuksen ensimm\u00e4inen johtaja Olli Tamminen ja h\u00e4nen assistenttinsa Eila Minkkinen avasivat tiet\u00e4 seuraavalle opettajasukupolvelle, jonka avainhahmoja olivat hopeasepp\u00e4 Juhani Heikkil\u00e4 ja korumuotoilija Matti Mattsson.<\/p>\n
Vuonna 1990 Taideteolliseen korkeakouluun perustettiin k\u00e4si- ja taideteollisen muotoilun koulutusohjelma. Koulutusohjelman johtajan Satu Tammisen ja metallitaiteen lehtorina vuosina 1990-2000 toimineen hopeasepp\u00e4 Juhani Heikkil\u00e4n aikana oppilaitosten, museoiden ja yritysten v\u00e4linen yhteisty\u00f6 sai aikaan vilkkaan n\u00e4yttelytoiminnan korutaiteen alueella. N\u00e4yttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat toivat Suomeen joukon korutaiteen, koulutuksen ja galleristien tunnetuimipia edustajia eri puolilta maailmaa.\u00a0<\/span><\/p>\n Ensimm\u00e4iset korumuotoiluun suuntautuneet taiteen maisterit valmistuivat Taideteollisesta korkeakoulusta 1990-luvun alkupuolella. Heid\u00e4n joukossaan olivat korumuotoilija Kirsti Doukas ja my\u00f6hemmin taiteen tohtoriksi v\u00e4itellyt Petteri Ikonen. 2010-luvulle tultaessa taiteen maistereiksi on valmistunut kaiken kaikkiaan noin kaksikymmenent\u00e4 korumuotoilijaa. L\u00e4hes kaikilla heist\u00e4 on takanaan muotoilijan tutkinto Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutista. Korun maailmaan liittyv\u00e4t tohtorin tutkinnon ovat Taideteollisessa korkeakoulussa suorittaneet Petteri Ikosen lis\u00e4ksi K\u00e4rt Summatavet ja Petra Ahde-Deal.<\/p>\n L\u00e4hde: <\/strong>Esko Timonen, Suomalainen koru<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"product_cat":[80],"product_tag":[371,36,87,169,372],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product\/4448"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4448"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4448"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=4448"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=4448"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}