<\/p>\n
Varsinaisen kellosepp\u00e4koulutuksen saaneista naiskellosepist\u00e4 ensimm\u00e4inen oli Hanna S\u00f6derlund. H\u00e4n syntyi Sipoon M\u00e5rtensbyss\u00e4 12.9.1873. Hannan ollessa 3-vuotias perhe muutti Tenholaan ja paria vuotta my\u00f6hemmin Hiittisiin. Hiittisiss\u00e4 Hanna S\u00f6derlund toimi lyhyen aikaa opettajattarena. H\u00e4nen oli kuitenkin lopetettava ty\u00f6t heikon terveytens\u00e4 vuoksi, sill\u00e4 ty\u00f6olosuhteet olivat vaativat saaristopit\u00e4j\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
19-vuotiaana Hanna S\u00f6derlund muutti Helsinkiin ja opiskeli itselleen konekutojan ammatin. S\u00f6derlundin opettaja Signe H\u00e4ggman kiinnitti huomiota n\u00e4pp\u00e4r\u00e4\u00e4n ja t\u00e4sm\u00e4lliseen oppilaaseensa ja ehdotti h\u00e4nelle kellosep\u00e4nammattia. H\u00e4ggman tiedusteli tuttavaltaan, kellosepp\u00e4 J. F. Sanngrenilta, oppipaikkaa neiti S\u00f6derlundille. Kellosepp\u00e4 Sanngren oli ennakkoluuloton mies ja otti oppipojakseen S\u00f6derlundin Kluuvikatu 3:ssa sijaitsevaan liikkeeseens\u00e4 vuonna 1893.<\/p>\n
Vuonna 1947 Hanna S\u00f6derlundia haastateltiin Kellosepp\u00e4 \u2013lehteen, jossa h\u00e4n kuvaa taivaltaan Suomen ensimm\u00e4iseksi naispuoliseksi kellosep\u00e4ksi kellosepp\u00e4 Sanngrenin liikkeess\u00e4.<\/p>\n
\u201dTy\u00f6 oli luonnollisesti alussa vaivalloista ja alku hankalaa, mutta v\u00e4hitellen se rupesi luistamaan ja harrastukseni kasvoi jatkuvasti. Ty\u00f6 aika oli 8 \u2013 20, v\u00e4lill\u00e4 tunnin p\u00e4iv\u00e4llistauko. T\u00e4st\u00e4 ei edes jouluaattona tehty poikkeusta. Usein oli viel\u00e4 liikkeen sulkemisen j\u00e4lkeen ty\u00f6t\u00e4, kun oli viet\u00e4v\u00e4 asiakkaiden koteihin ja siell\u00e4 ripustettava sein\u00e4lle p\u00e4iv\u00e4n kuluessa myydyt sein\u00e4kellot. Minun aikanani valmistettiin Sanngrenilla kaksi regulaattorikelloa, joissa molemmissa oli sekuntiheiluri. Toisen k\u00e4yntiaika oli yksi viikko, toisen yksi kuukausi yhdell\u00e4 vedolla. Oppiaikana ei saanut mit\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 vapaap\u00e4ivi\u00e4, tietenkin tavalliset pyh\u00e4- ja juhlap\u00e4iv\u00e4t. Yhden ainoan kerran sain kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 lomaa matkaa varten. Ei meit\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n hemmoteltu n\u00e4ihin aikoihin hyvill\u00e4 palkoilla. Nelj\u00e4n\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 oppikuukautenani en saanut mit\u00e4\u00e4n palkkaa. Sitten sain 5 mk viikossa, ja kauan kesti, ennen kuin seuraava sangen vaatimaton palkankorotus tuli kysymykseen.\u201d<\/p>\n
Viiden vuoden oppipoika-ajan j\u00e4lkeen Hanna S\u00f6derlund sai valmiiksi kis\u00e4llinn\u00e4ytteens\u00e4, jonka h\u00e4n esitteli 4.5.1898 K\u00e4sity\u00f6- ja Tehdasyhdistyksen kokouksessa vanhemmista ammatinharjoittajista muodostetulle raadille. H\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 sai kiitett\u00e4v\u00e4n arvosanan ja h\u00e4net julistettiin ensimm\u00e4iseksi naispuoliseksi kellosep\u00e4ksi Suomessa. T\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 h\u00e4n sai erikoispalkintona omilla nimikirjaimillaan ja kellonheilurilla koristellun rintakorun.<\/p>\n
Pian kis\u00e4lliksi valmistumisensa j\u00e4lkeen kellosepp\u00e4 Sanngren myi Kluuvikadun liikkeens\u00e4 Hanna S\u00f6derlundille. Avukseen liikett\u00e4 hoitamaan nuori kellosepp\u00e4 palkkasi ruotsalaissyntyisen kellosepp\u00e4 Hjalmar Bjurstr\u00f6min, joka oli saanut oppinsa Ruotsissa, mutta ty\u00f6skennellyt my\u00f6hemmin niin Pietarissa kuin Turussakin.<\/p>\n
L\u00e4heinen yhteisty\u00f6 kahden kellosep\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 johti avioliittoon. Pariskunta jatkoi joitakin vuosia liikkeen pitoa yhdess\u00e4. Hanna S\u00f6derlund-Bjurstr\u00f6m myi liikkeens\u00e4 vuonna 1902 ja pariskunta muutti Hiittisiin ja sielt\u00e4 Inkooseen, jossa he asuivat kymmenen vuotta. Paluu Helsinkiin tapahtui vuonna 1913. Pariskunta harjoitti kellosep\u00e4nammattia yhdess\u00e4 kotonaan aina Hjalmar Bjustr\u00f6min kuolemaan asti vuonna 1929.<\/p>\n
Hanna S\u00f6derlund oli paitsi kellosepp\u00e4 my\u00f6s runoilija. H\u00e4nen kauniita, lyyrisi\u00e4 runojaan julkaistiin useissa aikakauslehdiss\u00e4. H\u00e4n oli kellosepp\u00e4kunnan arvostama uranuurtaja, joka esimerkill\u00e4\u00e4n avasi muille naisille uramahdollisuuden kellosepp\u00e4n\u00e4. Hanna S\u00f6derlund kuoli 13.1.1968 94-vuotiaana.<\/p>\n
L\u00e4hde<\/strong>: Suomen Kellomuseo<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kuva:<\/strong> Hanna S\u00f6derlund, Suomen kello- ja korumuseo <\/p>\n","protected":false},"featured_media":3812,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"product_cat":[173,20,180],"product_tag":[68,298],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product\/3810"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3810"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3812"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3810"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=3810"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=3810"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n<\/strong><\/p>\n