<\/p>\n
Anders S\u00e4rkel\u00e4 syntyi Pohjanmaalla tarkemmin sanottuna Lohtajalla 14.3.1804 talonpoikaisperheeseen. Is\u00e4 toivoi pojastaan sukutilan jatkajaa, mutta pojalla oli enemm\u00e4n mielenkiintoa hienomekaniikan alalle kuin maanviljelyyn. H\u00e4ness\u00e4 oli virinnyt jo poikana kiinnostus kelloihin. Milloin h\u00e4n muilta t\u00f6ilt\u00e4\u00e4n vain ehti, h\u00e4n sovitteli ja suunnitteli erilaisia kellonrattaita. Andersin vanhempia ei pojan kellojen rakennus ilahduttanut, vaan he yrittiv\u00e4t kaikin keinoin est\u00e4\u00e4 harrastusta viem\u00e4ll\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 iltaisin kynttil\u00e4n pois. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan est\u00e4nyt kellosep\u00e4n alkua. H\u00e4n harjoitteli kellojen valmistusta talvipuhteina takkatulen valossa.<\/p>\n
Avioiduttuaan vuonna 1829 Elisabet Sakariantyt\u00e4r Kerolan kanssa Anders muutti pois kotitilaltaan. Nuoripari muutti Kokkolan kaupunkiin, jossa Anders S\u00e4rkel\u00e4n taidot her\u00e4ttiv\u00e4t pian huomiota.<\/p>\n
Kerrotaan, ett\u00e4 S\u00e4rkel\u00e4 olisi n\u00e4hnyt vuonna 1840 merikronometrin ja rakentanut muististaan itselleen samanlaisen. Se olisi ensimm\u00e4inen Suomessa valmistettu merikronometri. Helsingfors Tidningen sai tiet\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4 merkillisest\u00e4 taitoniekasta ja julkaisi h\u00e4nest\u00e4 artikkelin. T\u00e4st\u00e4 oli seurauksena se, ett\u00e4 er\u00e4s helsinkil\u00e4inen vallasrouva kutsui h\u00e4net vuonna 1843 Helsinkiin. S\u00e4rkel\u00e4n saavuttua p\u00e4\u00e4kaupunkiin h\u00e4nelle j\u00e4rjestettiin valtion stipendi matka-avustukseksi opintomatkaa varten Pietariin vuonna 1844. Pietarissa h\u00e4n sai tutustua kaupungin kansainv\u00e4lisess\u00e4 ilmapiiriss\u00e4 maailman etevimpien kelloseppien ty\u00f6h\u00f6n. S\u00e4rkel\u00e4n kronometri\u00e4 n\u00e4ytettiin jopa keisari Nikolai I:lle, joka ihastui taidonn\u00e4ytteeseen ja lahjoitti tekij\u00e4lle 500 ruplan palkkion. Lyhyen vierailunsa j\u00e4lkeen Anders S\u00e4rkel\u00e4 palasi kotimaahan.
\nH\u00e4nen kellonvalmistuksensa julkitulon j\u00e4lkeen ammatin jatkaminen oli kuitenkin hankalaa, sill\u00e4 ammattikuntalakien mukaan ilman asianmukaista koulutusta ei saanut harjoittaa mit\u00e4\u00e4n k\u00e4sity\u00f6ammattia. T\u00e4m\u00e4n vuoksi Anders S\u00e4rkel\u00e4 anoi senaatilta heti Helsinkiin palattuaan lupaa perustaa kronometritehdas. Oli toimittava viel\u00e4, kun h\u00e4net muistettiin.<\/p>\n
Anomuksessaan S\u00e4rkel\u00e4 kertoi valmistaneensa kaikkiaan kolme kronometria sek\u00e4 joukon taskukelloja. Liitteeksi S\u00e4rkel\u00e4 sai kolmen asiantuntijan lausunnot rakentamistaan merikronometreist\u00e4. Antti S\u00e4rkel\u00e4 oli ilmeisesti saanut mainetta s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunnan huipulta, sill\u00e4 lausunnon antajat olivat professoreita ja tiedemiehi\u00e4. H\u00e4nelle my\u00f6nnettiin viel\u00e4 samana vuonna lupa perustaa Vaasaan kronometritehdas.<\/p>\n
Anders S\u00e4rkel\u00e4 l\u00e4hti perheineen Vaasaan. Vuonna 1846 tehdas olikin jo t\u00e4ydess\u00e4 kunnossa ja toiminnassa. H\u00e4n joutui tosin sulkemaan kronometritehtaansa pian terveydellisist\u00e4 syist\u00e4. H\u00e4n muutti synnyin seuduilleen Lohtajaan, jossa h\u00e4n jatkoi kellonrakennustaan.<\/p>\n
Anders S\u00e4rkel\u00e4ll\u00e4 ja h\u00e4nen Elisabet vaimollaan oli kaksi lasta, joista tytt\u00e4rest\u00e4 tuli Suomen ensimm\u00e4inen naiskuvanveist\u00e4j\u00e4 Maria S\u00e4rkel\u00e4 ja poika Tuomas S\u00e4rkel\u00e4 seurasi is\u00e4ns\u00e4 jalanj\u00e4lki\u00e4 kellosepp\u00e4n\u00e4. Poika sai ammattiopin is\u00e4lt\u00e4\u00e4n, mutta h\u00e4net l\u00e4hetettiin kreivi F. W. R. von Bergin avustuksella vuonna 1857 taitavien kelloseppien oppiin Pietariin, jossa h\u00e4n oli kolme vuotta. Tuomaksen palattua Pietarista is\u00e4 ja poika muuttivat Turkuun, mist\u00e4 is\u00e4 oli juuri saanut porvarisoikeudet vuonna 1859.<\/p>\n
Anders S\u00e4rkel\u00e4 oli niit\u00e4 harvoja itseoppineita kansanmiehi\u00e4, jotka hankkivat huomattavan aseman puhtaasti omien taitojensa ja kykyjens\u00e4 avulla aikana, jona yhteiskunnallinen asema perustui suurelta osin syntyper\u00e4\u00e4n. Mestari S\u00e4rkel\u00e4 rakensi laadukkaita sein\u00e4- ja taskukelloja arvostettuna kellosepp\u00e4n\u00e4 Turussa aina kuolemaansa saakka vuoteen 1875.<\/p>\n
L\u00e4hde<\/strong>: Suomen Kellomuseo<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kuva: <\/strong>Merikronometri, Suomen kello- ja korumuseo Kruunu <\/p>\n","protected":false},"featured_media":3813,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"product_cat":[173,20,180],"product_tag":[68,296,298],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product\/3808"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3808"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3813"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3808"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=3808"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=3808"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n<\/strong><\/p>\n