{"id":3795,"date":"2022-01-21T11:51:24","date_gmt":"2022-01-21T09:51:24","guid":{"rendered":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/?post_type=product&p=3795"},"modified":"2022-03-08T16:21:06","modified_gmt":"2022-03-08T14:21:06","slug":"lauri-helske","status":"publish","type":"product","link":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/tuote\/lauri-helske\/","title":{"rendered":"Lauri Helske"},"content":{"rendered":"

MAAILMALLA TUNNETTU JA TUNNUSTETTU KELLOSEPP\u00c4 JA KEKSIJ\u00c4 LAURI HELSKE<\/strong><\/p>\n

Kellosepp\u00e4mestari Lauri Helske tunnetaan useiden tarkkuuskellojen valmistajana ja raekellon keksij\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 sen jatkokehityksen\u00e4 syntyneen valoraekellon keksij\u00e4n\u00e4. Raekello on hienoin tarkkuuskello, mik\u00e4 on maassamme koskaan valmistettu. Se on yksi maailman tarkimmista mekaanisista kelloista. Kellon k\u00e4yntitarkkuus on 0,0033 sekuntia vuorokaudessa eli se tekee yhden minuutin k\u00e4yntivirheen n. 50 vuodessa. Idean kellon toimintaperiaatteeseen Helske sai er\u00e4\u00e4n\u00e4 unettomana y\u00f6n\u00e4 vuonna 1935 pohtiessaan mik\u00e4 mahtaisi olla sellainen s\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4 kellossa, johon ei vaikuttaisi ilmankosteus tai l\u00e4mp\u00f6tila. Vastauksena t\u00e4h\u00e4n oli massa. Kellon tarkkuus perustuu tasapainoheiluriin ja sille heilahdusvoiman antaviin 300 milligrammaa painaviin rakeisiin.<\/p>\n

Kellon ensiesittely tapahtui Suomen Kellosepp\u00e4liiton 30-vuotisjuhlan\u00e4yttelyss\u00e4 elokuussa 1936. Raekello sai Pariisin maailmann\u00e4yttelyss\u00e4 vuonna 1937 kunniamaininnan Diplome d`Honneur ja kultamitalin. Mestarin itsens\u00e4 enemm\u00e4n arvostamassa Berliinin kansainv\u00e4lisess\u00e4 k\u00e4si- ja teollisuusn\u00e4yttelyss\u00e4 vuonna 1938 kello sai my\u00f6s kunniamaininnan. Deutsche Allgemeine Zeitung kirjoitti vuonna 1938 Helskeen kellosta mm. seuraavaa:<\/p>\n

\u201cKronos lasikuvussa, Kansainv\u00e4lisen k\u00e4sity\u00f6n\u00e4yttelyn kunniahallissa seisoo lasikuoren alla aika. Pikemmin se kulkee sekuntti sekuntilta, minuutti minuutilta \u00e4\u00e4nett\u00f6m\u00e4sti, lakkaamatta. Ad infinitum. Perpetum mobile- askelta l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4\u201d.<\/p>\n

Lauri Helske (1893-1968) sai kellosep\u00e4n opin veljens\u00e4 Iivari Helskeen kellosep\u00e4nliikkeess\u00e4 Turussa vuosina 1920-1932. Helske haaveili merimiehen urasta nuorena miehen\u00e4, mutta veli suostutteli h\u00e4net kellosep\u00e4n oppiin. Oppi-is\u00e4n\u00e4 Helskeell\u00e4 oli my\u00f6s kellosepp\u00e4 Frans Hjalmar Ahlstr\u00f6m, jolta Iivari oli ostanut liikkeen. Lauri Helskeen lahjakkuuttaan kuvaa se, ett\u00e4 h\u00e4n rakensi ensimm\u00e4isen oppivuotensa aikana sekuntiheilurikellon, jonka normaalisti kellosep\u00e4t valmistivat mestarin\u00e4ytteen\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 kello oli graham-k\u00e4yntinen sekuntiheilurikello, jossa 8-kiloinen heiluri. Kello valmistui 1921 ja se ostettiin \u00c5bo Akademin juhlasaliin vuonna 1943.
\nMy\u00f6hempin\u00e4 vuosina Helske ty\u00f6skenteli mm. Auran Kultasepp\u00e4 Oy:n palveluksessa Turussa sek\u00e4 Sveitsil\u00e4inen Kelloliike Oy:ss\u00e4 Helsingiss\u00e4.<\/p>\n

Lauri Helske aloitti riefler-k\u00e4yntisen minimaaliheilurikellon rakentamisen vuonna 1924. Kello esiteltiin ensimm\u00e4isen kerran Suomen Kellosepp\u00e4liitto ry:n n\u00e4yttelyss\u00e4 vuonna 1925. Ty\u00f6 oli kuitenkin tuolloin viel\u00e4 keskener\u00e4inen, sill\u00e4 heiluriin sopivan materiaalin l\u00f6yt\u00e4minen tuotti hankaluuksia. Kello valmistui lopulta vuonna 1931 tuoden Helskeelle Suomen Kellosepp\u00e4liiton mestarin arvon. Kaikkiaan kellon rakentamiseen kului Helskeelt\u00e4 3500 tuntia.
\nKello ostettiin vuonna 1937 Helsingin yliopiston seismologisen aseman p\u00e4\u00e4kelloksi ja t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 se toimi vuoteen 1962 saakka. Seismogrammeille johdetut minuuttimerkit aikaansaatiin valons\u00e4teen, valokennon, vahvistimen ja releen avulla. Kellosta johdettu aikamerkki piirtyi minuutin v\u00e4lein seismogrammien nauhalle. Kelloa k\u00e4ytettiin my\u00f6s Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen tutkimustarpeisiin.<\/p>\n

Helske valmisti my\u00f6s puukkoja ja muita ty\u00f6kaluja, kuten silm\u00e4kirurgien leikkauksissa k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4 silm\u00e4saksia. Helskett\u00e4 kiinnostivat my\u00f6s seismografit ja muut tarkkuuskojeet.
\nHelskeen tavoitteena, jopa intohimona oli valmistaa mahdollisimman tarkka mekaaninen kello ja siin\u00e4 h\u00e4n my\u00f6s onnistui.<\/p>\n

L\u00e4hde<\/strong>: Suomen Kellomuseo<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuva:\u00a0<\/strong>Lauri Helske, Suomen kello- ja korumuseo Kruunu<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"featured_media":3798,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"product_cat":[173,31,223],"product_tag":[294,291,298],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product\/3795"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3795"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3798"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3795"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=3795"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=3795"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}