{"id":1786,"date":"2021-12-13T15:16:17","date_gmt":"2021-12-13T13:16:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/?post_type=product&#038;p=1786"},"modified":"2022-02-28T09:39:36","modified_gmt":"2022-02-28T07:39:36","slug":"kelloseppakoulu-muuttaa-tapiolaan-2","status":"publish","type":"product","link":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/tuote\/kelloseppakoulu-muuttaa-tapiolaan-2\/","title":{"rendered":"Kellosepp\u00e4koulu muuttaa Tapiolaan"},"content":{"rendered":"<p>&nbsp;<\/p>\n<p class=\"p2\">Lahden kellosepp\u00e4koulun tilan puute johti Kellosep\u00e4ntaidon edist\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6ss\u00e4 ajatukseen siit\u00e4, ett\u00e4 koulu tarvitsi oman, sit\u00e4 varten rakennetun koulun. Sopivaa paikkaa ryhdyttiin etsim\u00e4\u00e4n vuonna 1954. Lopullinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s oman koulun rakentamisesta tehtiin vuonna 1956, kun s\u00e4\u00e4ti\u00f6 osti Tapiolasta tontin koulua varten. Tapiolan puutarhakaupungin osa oli tuolloin vasta alkuvaiheessaan. Sen peruskivi oli muurattu vuonna 1953. Paikan valinnan ratkaisi osaltaan Asuntos\u00e4\u00e4ti\u00f6n edulliseen hintaan myym\u00e4 tontti. Toisaalta valintaan vaikuttivat my\u00f6s teknisen alan opettajien saatavuus ja sijainti l\u00e4hell\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupungin johtavia kelloalan liikkeit\u00e4. Koulun rakentaminen rahoitettiin Kellosep\u00e4ntaidon edist\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6n omilla varoilla, pitk\u00e4aikaisilla lainoilla, avustuksilla ja lahjoituksilla.<\/p>\n<p class=\"p3\">Kellosepp\u00e4 koulu p\u00e4\u00e4tettiin muuttaa uuden rakennuksen my\u00f6t\u00e4 sis\u00e4oppilaitokseksi. T\u00e4m\u00e4n vuoksi koulun viereen rakennettiin asuntola koulun oppilaille ja opettajille. Asuntolan j\u00e4rjestyss\u00e4\u00e4nn\u00f6t olivat tiukat. Vaatekaapin oli oltava j\u00e4rjestyksess\u00e4, eik\u00e4 seinille saanut kiinnitt\u00e4\u00e4 luvatta kuvia tai tauluja. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olivat my\u00f6s kotiintuloajat, jotka poistuivat kuitenkin vuonna 1966. Koska koulu tarjosi oppilailleen asunnon, heill\u00e4 oli mahdollisuus keskitty\u00e4 entist\u00e4 tiiviimmin opiskeluun, kun ruokakin j\u00e4rjestyi koulun puolesta. Rakennusty\u00f6t aloitettiin vuonna 1958 ja koulu vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 24.8.1959.<\/p>\n<p class=\"p4\"><span class=\"Apple-converted-space\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"p3\">Vuonna 1974 hyv\u00e4ksytty opetussuunnitelma muutti Kellosepp\u00e4koulun opetusta merkitt\u00e4v\u00e4sti. Opetussuunnitelman toteuduttua koulussa siirryttiin viisip\u00e4iv\u00e4iseen ja 40-tuntiseen ty\u00f6viikkoon aiempien 50- ja 46-tuntisten ty\u00f6viikkojen sijaan, jolloin ty\u00f6viikko oli ollut kuusip\u00e4iv\u00e4inen. Opetusta oli uudessa suunnitelmassa tiivistetty ja supistettu merkitt\u00e4v\u00e4sti. Samalla opetuksessa tuli ottaa huomioon kellotekniikan perinpohjainen muuttuminen paristokellojen yleistymisen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p class=\"p3\">Ensimm\u00e4isen\u00e4 vuotenaan kellosepp\u00e4opiskelijat keskittyiv\u00e4t l\u00e4hes yksinomaan korjausharjoituksiin. Toisena oppivuotenaan he korjasivat pieni\u00e4 p\u00f6yt\u00e4kelloja ja matkaher\u00e4tt\u00e4ji\u00e4. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 siirryttiin jo taskukellon korjauksiin. Kolmantena vuotena opiskelijat tutustuivat mekaanisiin ja elektronisiin rannekelloihin. Ammattiaineiden teoriaan lis\u00e4ttiin kellotekniikan opetukseen ensimm\u00e4iselle vuodelle suurten paristokellojen tekniikka ja kolmannelle vuodelle elektronisten rannekellojen tekniikka. Vuonna 1986 opetussuunnitelmaa muutettiin taas, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa muutoksen kohteena oli ammattity\u00f6n supistaminen ja yleissivist\u00e4v\u00e4n opetuksen lis\u00e4\u00e4minen. Mukaan tulivat vieraan kielen opinnot ja toisen kotimaisen kielen opinnot sek\u00e4 taide- ja ymp\u00e4rist\u00f6kasvatus. Ajan hengen mukaan my\u00f6s tietotekniikan opetus otettiin mukaan opetussuunnitelmaan.<\/p>\n<p class=\"p4\"><span class=\"Apple-converted-space\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"p3\">Koko Tapiolassa oloaikansa ajan Kellosepp\u00e4koulu on j\u00e4rjest\u00e4nyt opiskelijaksi haluaville p\u00e4\u00e4sykokeen. Siihen on kuulunut k\u00e4tevyystestit ja psykologiset testit. Viel\u00e4 1970-luvulle saakka kelloseppien j\u00e4lkel\u00e4iset saivat lis\u00e4pisteit\u00e4 p\u00e4\u00e4sykokeeseen. T\u00e4ll\u00e4 haluttiin varmistaa jo toiminnassa olevien kellosep\u00e4nliikkeiden siirtyminen seuraavalle sukupolvelle.<\/p>\n<p class=\"p3\">Kes\u00e4kuussa 1974 oppilaiden asuntolassa asuminen muutettiin vapaaehtoiseksi. Keskeinen syy t\u00e4h\u00e4n oli opiskelijoiden taloudellisen tilanteen merkitt\u00e4v\u00e4 kohentuminen opintotukiuudistuksen my\u00f6t\u00e4. Vuonna 1997 luovuttiin asuntolasta kokonaan.<\/p>\n<p class=\"p3\">Koulun teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on aina ollut kouluttaa kelloseppi\u00e4 suomalaisten kellosep\u00e4nliikkeiden palvelukseen ja itsen\u00e4isiksi yritt\u00e4jiksi. T\u00e4m\u00e4n vuoksi vuonna 1995 Kellosepp\u00e4koulussa j\u00e4rjestettiin ensimm\u00e4iset erikoismyyj\u00e4kurssit, joille on osallistunut niin kellosep\u00e4nliikkeiss\u00e4 ty\u00f6skentelevi\u00e4 myyji\u00e4 kuin alan ulkopuoleltakin tulevia opiskelijoita. Kurssin k\u00e4yneet ovat ty\u00f6llistyneet eritt\u00e4in hyvin.<\/p>\n<p class=\"p5\">\u00a0Koulun toimintaa valvoo t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Opetushallitus ja koulu kattaa menonsa valtionosuudella. Kellosepp\u00e4koulussa voi opiskella nyky\u00e4\u00e4n kellosep\u00e4n tutkinnon lis\u00e4ksi mikromekaanikon tutkinnon. Vuonna 1997 aloitetun mikromekaanikko-tutkinnon tavoitteena on antaa valmiudet ty\u00f6skennell\u00e4 elektroniikka- ja instrumenttiteollisuuden suunnittelu-, huolto- ja vaativissa valmistusteht\u00e4viss\u00e4. Kello- ja mikromekaniikan perustutkinnon tutkintonimike tuli voimaan 1.8.2000 Opetusministeri\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4.<\/p>\n<p class=\"p6\"><span class=\"Apple-converted-space\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"p5\">Koulutus kest\u00e4\u00e4 kummassakin tutkinnossa kolme vuotta. Kaksi kolmasosaa opetuksesta on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6t\u00e4 ja loppuosa ammattiin liittyv\u00e4\u00e4 teoriaa ja yleisaineita. Teoriaosuus jakaantuu ty\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4\u00e4n teoriaan ja yleissivist\u00e4viin aineisiin, joita ovat mm. vieraat kielet, matematiikka ja yritt\u00e4jyyteen liittyv\u00e4t aineet.<\/p>\n<p class=\"p5\">Sek\u00e4 kellosep\u00e4n ett\u00e4 hienomekaanikon koulutusohjelmaan valitaan 13 opiskelijaa. Lis\u00e4opintoja suorittamalla on mahdollista suorittaa molemmat tutkinnot.<\/p>\n<p class=\"p5\">Kellosep\u00e4n tutkinto t\u00e4ht\u00e4\u00e4 korjaus- ja myyntiteht\u00e4viin v\u00e4hitt\u00e4is- tai tukkukaupan palveluksessa tai alan itsen\u00e4iseksi yritt\u00e4j\u00e4ksi. Noin kolmasosa koulusta valmistuneista kellosepist\u00e4 on siirtynyt rinnakkaisalojen palvelukseen. Kouluaikana on kaikkiaan nelj\u00e4 viikkoa harjoittelua alan liikkeiss\u00e4. Koulu panostaa my\u00f6s kansainv\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n ja pyrkii saamaan opiskelijoita harjoittelemaan ulkomaille. Opintonsa p\u00e4\u00e4tt\u00e4neist\u00e4 monet jatkavat opintoja Sveitsiss\u00e4, Wostep-instituutissa. Instituutti j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 5 kuukauden pituisia kursseja jatko-opinnoista kiinnostuneille.<\/p>\n<p class=\"p5\">Mikromekaanikon tutkinto on kehitetty yhdess\u00e4 tarkkuusteollisuuden kanssa, joka tarvitsee entist\u00e4 enemm\u00e4n korkean k\u00e4sity\u00f6taidon, mekaniikan ja elektroniikan hallitsevia ammattilaisia niin suunnittelu- kuin valmistusteht\u00e4viinkin.<\/p>\n<p class=\"p5\">Elektroniikka- ja muun tarkkuusteollisuuden kasvun my\u00f6t\u00e4 on tarkkaan ty\u00f6h\u00f6n pystyvien ty\u00f6ntekij\u00f6iden tarve kasvanut n\u00e4ill\u00e4 teollisuuden aloilla. T\u00e4h\u00e4n tarpeeseen vastatakseen Kellosepp\u00e4koulu ryhtyi kouluttamaan mikromekaanikkoja vuodesta 1997 alkaen. Koulutuksessa yhdistyv\u00e4t kellosep\u00e4n k\u00e4dentaito ja elektroniikan tuntemus.<\/p>\n<p class=\"p5\">Uuden koulutuslinjan aloittamista puolsi niin Metalliteollisuuden Keskusliitto kuin S\u00e4hk\u00f6- ja elektroniikkateollisuusliittokin. N\u00e4iden liittojen monissa j\u00e4senyrityksiss\u00e4 on ty\u00f6skennellyt kelloseppi\u00e4 ja kokemukset heist\u00e4 ovat olleet hyv\u00e4t. Puutteena sen sijaan on n\u00e4hty liian v\u00e4h\u00e4inen elektroniikan tuntemus.<\/p>\n<p class=\"p5\">Kelloseppien vahvuutena tarkkuusteollisuuden palveluksessa on kyky ty\u00f6skennell\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en apuna pieni\u00e4 k\u00e4sity\u00f6kaluja sek\u00e4 kyky arvioida ty\u00f6n laatua sen edetess\u00e4. Mekanismien ymm\u00e4rt\u00e4minen, mik\u00e4 liittyy olennaisesti kellosep\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n, tekee uusista mikromekaanikoista mekanismien erikoistuntijoita uusien tuotteiden suunnitteluryhmiin. He pystyv\u00e4t suunnitteluvaiheessa sanomaan, toimiiko suunniteltu tuote odotetulla tavalla sek\u00e4 valmistamaan prototyyppej\u00e4.<\/p>\n<p class=\"p5\">Mikromekaanikkolinja on k\u00e4ynnistymisest\u00e4\u00e4n l\u00e4htien her\u00e4tt\u00e4nyt suurta kiinnostusta paitsi Suomessa my\u00f6s muualla maailmassa. Kaikkialla luonnonsuojelu ja energian s\u00e4\u00e4st\u00f6 johtavat siihen, ett\u00e4 koneet ja laitteet pyrit\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n mahdollisimman pieniksi. Mit\u00e4 pienemp\u00e4\u00e4n laitekokoon menn\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 enemm\u00e4n tarvitaan henkil\u00f6it\u00e4, jotka pystyv\u00e4t n\u00e4it\u00e4 laitteita huoltamaan. Usein my\u00f6s prototyyppien ja pienten valmistussarjojen osissa koneelliseen valmistukseen ei kannata ryhty\u00e4, vaan valmistus tehd\u00e4\u00e4n k\u00e4sin.<\/p>\n<p class=\"p5\">Uuden mikromekaanikkokoulutuksen aloittaminen kaksinkertaisti Kellosepp\u00e4koulun opiskelijam\u00e4\u00e4r\u00e4n. Lis\u00e4ksi uuden opintokokonaisuuden mukaan ottaminen mullisti ja uudisti Kellosepp\u00e4koulun teht\u00e4v\u00e4kent\u00e4n. Samalla se nosti pintaan koulukiinteist\u00f6n korjaus- ja muutostarpeita. Yli 40 vuotta k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleisiin tiloihin ei ollut tehty suuria muutoksia sen toiminnan aikana.<span class=\"Apple-converted-space\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><strong>L\u00e4hde:<\/strong> Suomen kellomuseo<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"product_cat":[80],"product_tag":[36,51,89,91,87],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product\/1786"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1786"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1786"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=1786"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=1786"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}