<\/p>\n
Ammattiopin saamiseen ja sit\u00e4 kautta el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 omin voimin p\u00e4rj\u00e4\u00e4miseen ovat aina vaikuttaneet suuresti ihmisen ominaisuudet ja kyky selviyty\u00e4 tuottavassa ty\u00f6ss\u00e4. Vajaakuntoiset ihmiset eiv\u00e4t ole koskaan muodostaneet mit\u00e4\u00e4n yhten\u00e4ist\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4, vaan esimerkiksi 1800-luvun loppupuolella varakkaan perheen sairaalla lapsella oli erilaiset mahdollisuudet el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n kuin k\u00f6yhemp\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6nosaan kuuluvalla. Varakkaiden osuus v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli pieni ja valtaosa vammaisista oli k\u00f6yh\u00e4\u00e4 maaseudun v\u00e4ke\u00e4, jotka parhaimmillaan saivat tehd\u00e4 kotitilallaan kykyjens\u00e4 mukaisia askareita. Vammaisten huolto oli 1800-luvun lopulle asti osa k\u00f6yh\u00e4inhoitoa ja monien kohtalona oli el\u00e4\u00e4 vaivaishoidon varassa.<\/p>\n
V\u00e4est\u00f6n yleinen koulutustaso oli vaatimaton, mutta sairaiden mahdollisuudet koulutukseen olivat l\u00e4hes olemattomat. Vammaisten yhteiskunnallisen aseman ja heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4nlaatunsa kohottamisessa on ammattikoulutus ollut avainasemassa. Suomen historiassa on ollut aikoja, jolloin kansaa ovat kohdanneet erityisen suuret vaikeudet ja joiden tuloksena vammaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on nopeasti noussut. T\u00e4llaisia olivat polioepidemia 1930-luvulla ja erityisesti sodat, joissa vammautui monia ty\u00f6ik\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4.<\/p>\n
Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalidien Liitto aloitti ensimm\u00e4isen\u00e4 organisaationa Suomessa ammattikoulutuksen sotainvalideille. Koulutus k\u00e4ynnistyi toukokuussa 1940 toipilaskodeissa Westendiss\u00e4, Espoossa ja Kauniaisissa. Oppia sai puun kiillotus- ja v\u00e4rityskurssilla sek\u00e4 puusep\u00e4n, maalarin ja kellosep\u00e4n kursseilla. Lis\u00e4ksi Westendiss\u00e4 oli kirjanpito-, matematiikka- ja konekirjoituskurssit. Kauniaisten kursseilla oppia sai erilaisissa kouluaineissa, kuten laskennossa, kirjanpidossa ja ruotsin kieless\u00e4. Toipilaskodit lopetettiin nelj\u00e4n kuukauden kuluttua, mutta niiden lis\u00e4ksi liitto kustansi ja j\u00e4rjesti muita kursseja sotainvalideille kouluttaen l\u00e4hes kuuttasataa sotainvalidia.<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 1940 sosiaaliministeri\u00f6 perusti Invalidis\u00e4\u00e4ti\u00f6n, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli l\u00e4hinn\u00e4 sotainvalidien huoltoty\u00f6n kehitt\u00e4minen. Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalidien Liitto ja Invalidis\u00e4\u00e4ti\u00f6 perustivat ja rakensivat yhdess\u00e4 Westendiin ensimm\u00e4isen invalidien ammattikoulun, joka sai ensimm\u00e4iset oppilaansa 1942, jolloin sotainvalidien kellosepp\u00e4kurssin 19 oppilasta siirtyiv\u00e4t uusiin tiloihin jatkamaan opintojaan. Koulun opetusohjelmaan valittiin aloja, joilla invalideilla oli hyv\u00e4t fyysiset mahdollisuudet ty\u00f6skennell\u00e4 ja joilta puuttui ty\u00f6voimaa. Uudessa koulussa aloittivat my\u00f6s metallialan-, puuty\u00f6alan- ja puutarha-alan ammattikurssit. Juhlallisissa avajaisissa 3.9.1942 koulu sai vieraakseen muun muassa presidentti Risto Rytin puolisoineen.<\/p>\n
Toisen maailmansodan aikana 1939-1945 Suomi eli er\u00e4\u00e4nlaista poikkeustilaa. Ammattikurssit olivat lyhyit\u00e4, kuuden tai kahdeksan kuukauden mittaisia, mutta ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4t olivat pitki\u00e4. Raskaan ty\u00f6tahdin mahdollistivat koulun toimiminen sis\u00e4oppilaitoksena ja oppilaiden suuri motivaatio. S\u00e4\u00e4nn\u00f6stely vaikeutti materiaalien ja opetusv\u00e4lineiden saamista. Oppilaitoksen toimintaa rahoitettiin my\u00f6s siell\u00e4 valmistettujen tuotteiden myynnill\u00e4. Oppilast\u00f6iden ensisijainen tarkoitus oli opetuksellinen, mutta koulussa pyrittiin my\u00f6s kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tuotteita, joilla olisi kysynt\u00e4\u00e4 ja joita pystytt\u00e4isiin valmistamaan suuria sarjoja. Kellosep\u00e4t korjasivat asiakkaiden kelloja ja valmistivat tarkkuuskelloja.<\/p>\n
Vuonna 1945 keskeytettiin kelloseppien koulutus, koska oli vaarana, etteiv\u00e4t uudet kellosep\u00e4t en\u00e4\u00e4 ty\u00f6llistyisi, koska t\u00e4h\u00e4n ammattiin sotainvalideja oli koulutettu jo yli 150 ja Lahteen vuonna 1944 perustetusta Kellosepp\u00e4koulusta alkoi my\u00f6s valmistua kelloseppi\u00e4. Rauhan palattua Westendin koulutus saattoi hiljalleen suuntautua siviili-invalidien ammattikoulutukseen. Siviili- ja Asevelvollisuusinvalidien Liitto perusti pian my\u00f6s muita oppilaitoksia Suomeen: Nuuksion Kolmirantaan, J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4h\u00e4n (1948) ja Sulkavalle.<\/p>\n
1950-luvun alussa kelloseppien koulutus k\u00e4ynnistettiin uudelleen, t\u00e4ll\u00e4 kertaa J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4. Koulutus oli nyt kolmivuotinen, mutta uutta kurssia ei aloitettu joka vuosi ty\u00f6tilanteesta johtuen. Sotainvalidien ja sotaorpojen osuus oppilaskunnasta v\u00e4heni nopeasti 1950-luvun alkupuolella ja opetus keskittyi kokonaan siviili-invalidien opettamiseen. Vuonna 1962 invalidihuoltolain muutos antoi mahdollisuuden erityisammattikouluille ottaa vammattomia oppilaita muuten tyhjiksi j\u00e4\u00e4ville paikoille. Elokuussa 1991 J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n koulu sai uuden nimen: Invalidiliiton J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n koulutuskeskus. Vuonna 2014 koulutuskeskuksen nimi muuttui Validia ammattiopistoksi. Viimeiset kellosep\u00e4t valmistuivat koulusta vuonna 2016. Nyky\u00e4\u00e4n kelloseppi\u00e4 valmistuu Kellosepp\u00e4koulussa Lepp\u00e4vaarassa.<\/p>\n
\u00a0<\/strong><\/p>\n L\u00e4hde:<\/strong> Suomen kellomuseo<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"featured_media":6528,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"product_cat":[80],"product_tag":[36,91,87],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product\/1779"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1779"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6528"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1779"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=1779"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=1779"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}