Viel\u00e4 1600-luvulla Suomen kaupungeissa ei asunut paria poikkeusta lukuun ottamatta pysyv\u00e4sti kelloseppi\u00e4. He olivat It\u00e4meren kaupungeissa kiert\u00e4vi\u00e4 kelloseppi\u00e4, jotka tulivat kutsuttuina korjaamaan tai rakentamaan kaupungin kelloja. Kaupunkien asiakirjoissa ei ole merkint\u00f6j\u00e4 tuolta ajalta kellosepp\u00e4kis\u00e4llien tai mestarinn\u00e4ytet\u00f6iden hyv\u00e4ksymisest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 niill\u00e4 harvoilla kellosep\u00e4ll\u00e4, jotka maassa asuivat pitempi\u00e4 aikoja, ei olisi ollut oppipoikia. Laki nimitt\u00e4in velvoitti kelloseppi\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n paikallisia oppipoikia ja kis\u00e4llej\u00e4. Kiertelev\u00e4n mestarin opissa heid\u00e4n opintonsa j\u00e4iv\u00e4t kuitenkin lyhyiksi.<\/p>\n
Suomen kellosepill\u00e4 ei ollut 1600-luvulla omaa ammattikuntaa, vaan heid\u00e4n koulutustaan s\u00e4\u00e4teliv\u00e4t yleiset ammattikuntalait sek\u00e4 seppien ammattikuntalains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 vuodelta 1622. Siin\u00e4 m\u00e4\u00e4riteltiin my\u00f6s kelloseppien mestarinn\u00e4ytety\u00f6n\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 kello. Kellosep\u00e4n oli teht\u00e4v\u00e4 iso seijari, joka ly\u00f6 joka tunnin, kahteen p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in olevaan tiukuun, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tunnin sek\u00e4 seitsem\u00e4n planeetan kulun (\u201dSkal en Uhrmakare gi\u00f6r\u00e4 en stoor Seijare, som sl\u00e5r hwar Tijma, mes tw\u00e5 klockor \u00f6ver hwarandra, som wisa timan och the 7 Planeter\u201d). T\u00e4st\u00e4 vaativasta mestarinn\u00e4ytety\u00f6st\u00e4 luovuttiin vuonna 1655.<\/p>\n
Vuodesta 1720 alkaen kelloseppien ammattikuntaa s\u00e4\u00e4teliv\u00e4t ammattikuntaj\u00e4rjestys ja manufaktuureja s\u00e4\u00e4telev\u00e4 hallioikeus. Koulutus seurasi ammattikuntien lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, jonka mukaan k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismestariksi haluavan oli oltava mestarin opissa, suoritettava ensin kis\u00e4llinn\u00e4ytety\u00f6ns\u00e4 ja mestarinn\u00e4ytteens\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi h\u00e4nen oli anottava maistraatilta porvarinoikeuksia ennen kuin oikeus ammatinharjoittamiseen oli saatu.<\/p>\n
Kelloseppien koulutuksesta annettuja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 pystyttiin valvomaan tehokkaasti, sill\u00e4 mestareita oli v\u00e4h\u00e4n ja heid\u00e4n keskin\u00e4inen valvontansa toimi hyvin. Kuten muutkin k\u00e4sity\u00f6l\u00e4iset, kellosepp\u00e4mestarit olivat yhten\u00e4inen ryhm\u00e4 vailla sis\u00e4isi\u00e4 konflikteja, jonka vuoksi s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 poikkeavat ammatinharjoittajat pystyttiin tehokkaasti karsimaan pois kaupungista.<\/p>\n
Kellosep\u00e4n koulutus alkoi yleens\u00e4 12 \u2013 15-vuotiaana. Oppipojat olivat yleens\u00e4 kaupunkiasukkaiden lapsia, porvareiden tai k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten, mutta oli joukossa my\u00f6s jokunen talonpoikaistaustainenkin kellosep\u00e4ksi haluava. Oppipoika siirtyi oppiin menness\u00e4\u00e4n vanhempiensa holhouksesta mestarin holhoukseen. Mestari oli vastuussa oppipojistaan ja kis\u00e4lleist\u00e4\u00e4n niin juridisesti kuin taloudellisestikin. Mestari vastasi oppipoikiensa ja kis\u00e4lliens\u00e4 puolesta oikeudessa ja h\u00e4nen oli tarjottava heille asunto oman kattonsa alta ja t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi p\u00e4ivitt\u00e4inen ravinto. Vastavuoroisesti oppipojat ja kis\u00e4llit antoivat ty\u00f6panoksensa mestarin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Mestarin opissa oppipoikien ja kis\u00e4llien tuli oppia ammatin niksit ja taidot. Oppipojat eiv\u00e4t viel\u00e4 alkuvuosinaan saaneet teht\u00e4v\u00e4kseen varsinaisia kellosep\u00e4nt\u00f6it\u00e4, vaan he joutuivat siivoamaan pajaa ja tekem\u00e4\u00e4n muita hanttihommia. T\u00e4m\u00e4 koulutuksen vaihe kesti 4 \u2013 5 vuotta.<\/p>\n
Oppipoikien aika mestarin opissa oli raskasta ty\u00f6t\u00e4. Ty\u00f6t aloitettiin varhain aamulla. Nuorimmat oppipojat siivosivat pajan edellisen p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4ljilt\u00e4. Oppipojat ja kis\u00e4llit saivat sy\u00f6d\u00e4 mestarin p\u00f6yd\u00e4st\u00e4 aamiaiseksi puuroa. Ty\u00f6t\u00e4 tehtiin iltamy\u00f6h\u00e4iseen. V\u00e4liss\u00e4 oli vain pieni ruokatauko ty\u00f6n lomassa. Ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen kaupungille ei saanut menn\u00e4 ilman mestarin lupaa. Luvankin kanssa mestari m\u00e4\u00e4r\u00e4si kotiintuloajan. Kirkkoon oli ment\u00e4v\u00e4 joka sunnuntai ellei ollut esitt\u00e4\u00e4 sellaista estett\u00e4, jonka mestari saattoi hyv\u00e4ksy\u00e4.<\/p>\n
Tyypillisen oppipojan teht\u00e4viin kuului lattioiden lakaisu, oppimestarin ja h\u00e4nen perheenj\u00e4sentens\u00e4 sek\u00e4 kis\u00e4llien jalkineiden puhdistus, rasvaaminen ja kiillotus, puun- ja vedenkanto ja astianpesu. \u00d6ljylamppujen huolto kuului my\u00f6s oppipojalle niiden tultua k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Oppipojan oli valmistettava itselleen my\u00f6s ty\u00f6kalut. Kelloty\u00f6h\u00f6n tutustuminen alkoi isojen kellojen puhdistuksesta. Niiden koneistot keitettiin tuhkalipe\u00e4ss\u00e4. Aikanaan oppipoika p\u00e4\u00e4si aloittamaan sorvikaarella sorvausharjoitukset, jota oli teht\u00e4v\u00e4 paljon. Sorvaustaidon arvo valkeni viimeist\u00e4\u00e4n, kun oppipoika p\u00e4\u00e4si korjaamaan taskukelloja. Ohut spindeliakseli oli osattava valmistaa alusta loppuun itse.<\/p>\n
Nelj\u00e4n\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna oppipoika ei saanut yl\u00f6spidon lis\u00e4ksi mink\u00e4\u00e4nlaista palkkaa. Vaatteet ja jalkineet tarvitsivat kuitenkin korjausta. Lis\u00e4tienesti\u00e4 varten oppipojat saivat tehd\u00e4 ylit\u00f6it\u00e4 illallisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n
4 \u2013 5 vuoden koulutuksen j\u00e4lkeen oppipoika oli valmis maistraatin tai ammattikunnan suostumuksella suorittamaan kis\u00e4llinn\u00e4ytteens\u00e4. Se oli tavallisesti lattia- tai sein\u00e4kello, toisinaan taskukello, joka oli valmistettava itse mestarin valvonnan alla. Kis\u00e4llinn\u00e4ytteen suorittamisen j\u00e4lkeen kis\u00e4llit vapautuivat mestarin holhouksesta. Monet kis\u00e4llit vaihtoivatkin oppipaikkaansa kis\u00e4llin ty\u00f6ns\u00e4 j\u00e4lkeen. T\u00e4ll\u00e4 tavalla kis\u00e4lli sai monipuolisemman koulutuksen.<\/p>\n
Monet suomalaiset kis\u00e4llit matkustivat Tukholmaan tai Pietariin. Kis\u00e4llien itsen\u00e4isyys oli kuitenkin suhteellista. Ty\u00f6paikkansa pitimiksi heid\u00e4n oli oltava kuuliaisia mestarille. Mestari valvoi my\u00f6s kis\u00e4lliens\u00e4 moraalisia ja siveellisi\u00e4 tapoja.<\/p>\n
Kis\u00e4llit matkustivat kis\u00e4llinvaelluksillaan laajasti, vaikka valtakunnan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 vuodelta 1756 kielsi kis\u00e4llej\u00e4 ylitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 valtakunnan rajaa opintomatkoillaan. T\u00e4t\u00e4 kieltoa ei kuitenkaan aina noudatettu. Matkat ulottuivat usein Keski-Eurooppaan ja Pietariin. Itsen\u00e4isyytt\u00e4 rajoitti my\u00f6s irtolaislains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6. Kaikilla tuli olla palveluspaikka. Jos kis\u00e4lli tavattiin ilman palveluspaikkaa h\u00e4nt\u00e4 kohtasi irtolaisen kohtalo: pakkoty\u00f6 tai pestaus sotilaaksi.<\/p>\n
Ammattikunta antoi 5 \u2013 6 kis\u00e4llivuoden j\u00e4lkeen kis\u00e4llille luvan aloittaa mestarin\u00e4ytteen valmistelun. Maistraatin tuli valvoa, etteiv\u00e4t mestarin\u00e4ytteen vaatimukset nousseet kohtuuttoman korkeiksi. Korkeilla vaatimuksilla ammattikunta pyrki v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n liiallista kilpailua. Jos alalla taas oli pulaa kellosepist\u00e4, mestariksi saattoi p\u00e4\u00e4st\u00e4 vaatimattomallakin opinn\u00e4ytteell\u00e4. Miesten keski-ik\u00e4\u00e4n n\u00e4hden mestarin arvoon edettiin suhteellisen vanhoina miehin\u00e4, noin 30-vuotiaina. Hyv\u00e4ksytyn mestarin\u00e4ytteen j\u00e4lkeen kellosepp\u00e4 anoi maistraatilta porvarisoikeuksia. Vasta porvarisoikeudet saatuaan uusi kellosepp\u00e4mestari sai oikeuden harjoittaa kellosep\u00e4n ammattia. Oikeuksien saaminen ei kuitenkaan ollut varmaa, vaan vanhat kellosep\u00e4t saattoivat viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa vastustaa oikeuksien my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4. Vain pieni osa kis\u00e4lleist\u00e4 valmistui lopulta mestariksi. Hyv\u00e4 keino mestariksi p\u00e4\u00e4sylle oli toimeliaalle kis\u00e4llille naida kellosep\u00e4n leski. N\u00e4in h\u00e4n sai porvarisoikeudet ja ty\u00f6pajan kaupanp\u00e4\u00e4lle!<\/p>\n
L\u00e4hde:<\/strong> Suomen kellomuseo<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"product_cat":[80],"product_tag":[36,91,87],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product\/1776"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1776"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1776"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=1776"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=1776"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}