<\/p>\n
Koulumuotoinen kellosepp\u00e4koulutus vakiinnutti paikkansa ilta- ja p\u00e4iv\u00e4kurssien sek\u00e4 sotainvalidien koulutuksen my\u00f6t\u00e4 kelloseppien keskuudessa. Tunnustettiin, ett\u00e4 koulumuotoinen ammattiopetus johti nopeampiin ja parempiin tuloksiin kuin ty\u00f6huoneopetus. Sodan j\u00e4lkeen my\u00f6s valtio suhtautui suopeammin k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten koulutukseen. Vuonna 1943 s\u00e4\u00e4dettiin laki ammattikouluista. Siin\u00e4 valtio sitoutui korvaamaan yli 75 prosenttia perustamiskuluista ja yll\u00e4pitokuluista 65 prosenttia.<\/p>\n
Viimein kellosepp\u00e4koulun perustaminen l\u00e4hti liikkeelle, kun Oy Perkon omistaja Esteri Perkko lahjoitti hanketta varten 500\u00a0000 mk. Vuosikokouksessaan Suomen Kellosepp\u00e4liitto p\u00e4\u00e4tti yksimielisesti t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kellosepp\u00e4koulun perustamisesta. Sen oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 aloittaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen opetus vuoden 1944 alusta.<\/p>\n
Huolellisen harkinnan j\u00e4lkeen kellosepp\u00e4koulu p\u00e4\u00e4tettiin perustaa Lahteen. Syyn\u00e4 kaupungin valintaan oli sinne suunnitteilla ollut suuri keskusammattikoulu, jonka yhteyteen kellosepp\u00e4koulukin olisi tullut. Toisaalta my\u00f6s kustannusten arveltiin olevan Lahdessa Helsinki\u00e4 pienemm\u00e4t. Kaupungissa toimi my\u00f6s Suomen ainoa kellotehdas. Sen omistajana oli Hugo Stanley. Lahden kaupunkikin tuki kellosepp\u00e4kouluhanketta antamalla koululle halvalla vuokralle s\u00e4hk\u00f6laitoksen tiloista huoneiston.<\/p>\n
Kellosepp\u00e4koulu aloitti toimintansa jatkosodan aikana 25.2.1944. Opettajana koulussa oli Erkki Saras ja opiskelijoita oli 11. Alkuvaiheessa koulu k\u00e4rsi materiaali- ja ty\u00f6kalupulasta, jotka johtuivat p\u00e4\u00e4osin sodasta aiheutuvasta pulasta. Varsinaista opetusohjelmaa ei ollut, vaan sit\u00e4 kehitettiin ty\u00f6n lomassa.<\/p>\n
Koulu oli suunniteltu alun pit\u00e4en kaksivuotiseksi, mutta toisen vuoden opetuksen alkaessa ei kouluun ollut viel\u00e4 saatu toista opettajaa. Vasta vuoden 1945 syksyll\u00e4 Kellosepp\u00e4koululle saatiin toinen opettaja Viljam Hiltunen, joka ryhtyi opettamaan ensimm\u00e4ist\u00e4 vuosiluokkaa. Toisen vuoden p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 toiminta muuttui kolmiluokkaiseksi. Kolmanneksi opettajaksi tuli Veikko Andersson.<\/p>\n
Kauppa- ja teollisuusministeri\u00f6 vahvisti Kellosepp\u00e4koulun ohjes\u00e4\u00e4nn\u00f6n ja opetussuunnitelman 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa. Vahvistamisen j\u00e4lkeen toiminta muuttui vakaaksi, sill\u00e4 koulu sai nauttia t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 valtionapua. Vuoden 1951 Suomen Kellosepp\u00e4liiton vuosikokous p\u00e4\u00e4tti siirt\u00e4\u00e4 koulun Kellosep\u00e4ntaidon edist\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6n hallintaan. Siirto tapahtui alkuvuonna 1953.<\/p>\n
Vuodesta 1950 ryhdyttiin Kellosepp\u00e4koulussa opettamaan uuden opintosuunnitelman mukaan. Opetussuunnitelma korosti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6t\u00e4 ja uusien kellonosien valmistusta. Ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna kellosepp\u00e4opiskelijat valmistivat kellon osia ja ty\u00f6kaluja. Korjausharjoittelussa opeteltiin sein\u00e4kellon korjausta. Toisena vuonna luotiin perustaa taskukellon valmistamiselle. Silloin valmistettiin kivisarjaty\u00f6kaluja, tasohiojia ja grahamk\u00e4ynnin k\u00e4yntimalli. Opiskelijat harjoittelivat my\u00f6s ahkerasti sorvausta ja harjoittelivat taskukellojen korjausta. Kolmantena vuotena opiskelijoiden tuli sitten valmistaa edellisen\u00e4 vuonna valmistamillaan ty\u00f6kaluilla taskukello. Heid\u00e4n tuli valmistaa l\u00e4hes kaikki taskukellon ter\u00e4sosat itse. Raakakoneistoon valmistettiin liipotinsilta osineen, kiillotettu liipotinakseli ja breguetspiraali.<\/p>\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoittelun lis\u00e4ksi opiskelijat saivat opetusta my\u00f6s ammattiaineiden teoriasta. Teorian oli tarkoitus tukea k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6t\u00e4. Ensimm\u00e4isen\u00e4 vuotena opiskelijat opettelivat hammasmuotojen ja ratasjuoksun teoriaa ja rataslaskuja. Toisena vuotena oli vuorossa mm. graham- ja sylinterik\u00e4ynti ja heilurin teoria. Kolmantena vuotena opittiin sveitsil\u00e4isen ankkurik\u00e4ynnin ja liipottimen toimintaperiaate.<\/p>\n
Opinnot pitiv\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n my\u00f6s kelloteknologian kurssin, jossa opiskeltiin mm. eri ty\u00f6tapojen ja
\n-koneiden toimintaa, kiillottamisen tuntemusta ja pohdittiin kellojen korjaustekniikan kysymyksi\u00e4. Aineopissa kellosep\u00e4t tutustuivat alan t\u00e4rkeisiin ty\u00f6kaluihin ja niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
My\u00f6s yleissivist\u00e4v\u00e4t aineet kuuluivat opetusohjelmaan. Niiden tarkoitus oli parantaa kelloseppien ammattitaitoa. Mit\u00e4\u00e4n turhaa ei opetettu. Kelloseppien yleismaailmallisen kielen \u2013 ranskan opetus keskittyi \u00e4\u00e4nt\u00e4miseen ja alkeiden opettamiseen. Matematiikan opetuksessa pyrittiin antamaan matemaattinen ja geometrinen pohja kellosep\u00e4n tarvitsemiin laskutoimituksiin. Konepiirustuksen tunneilla piirrettiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nty\u00f6n tunneilla tarvittavia piirustuksia. \u00c4idinkieli taas keskittyi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n liikesuomen opettamiseen. Tunneilla opeteltiin liikekirjeiden laatimista.<\/p>\n
Koska Kellosepp\u00e4koulu oli perustettu l\u00e4hes \u201dopetukselliseen tyhji\u00f6\u00f6n\u201d, jollainen vallitsi ammattikuntaj\u00e4rjestelm\u00e4n j\u00e4lkeen yli 60 vuotta, oli koulussa kursseja my\u00f6s pitk\u00e4\u00e4n alalla olleille kellosepille, joiden ei ollut mielek\u00e4st\u00e4 aloittaa kolmivuotista kellosepp\u00e4koulua alkeista. He valmistivat Kellosepp\u00e4liiton j\u00e4senyyteen vaadittavia n\u00e4ytet\u00f6it\u00e4 ammattiopettajien valvonnassa. Sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4syvaatimuksena heille oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4n vuoden ty\u00f6kokemus alalta. Kurssin kesto riippui heid\u00e4n tasostaan.<\/p>\n
Alkuvuosinaan Kellosepp\u00e4koulu ei j\u00e4rjest\u00e4nyt lainkaan p\u00e4\u00e4sykokeita, vaan halukkaiden oli pyritt\u00e4v\u00e4 kouluun mm. lehti-ilmoitusten perusteella. Koulun oppilasvalinnoissa etusijalla olivat kelloseppien lapset, heid\u00e4n j\u00e4lkeens\u00e4 sotaorvot ja sotainvalidien lapset. Johtokunta valitsi hakupapereiden perusteella oppilaat ensimm\u00e4iselle luokalle kolmen kuukauden koeajalle, jonka j\u00e4lkeen arvioitiin oliko oppilaalla edellytyksi\u00e4 kellosep\u00e4ksi. Ensimm\u00e4iset p\u00e4\u00e4sykokeet j\u00e4rjestettiin vasta vuonna 1954. N\u00e4ihin k\u00e4tevyyskokeisiin valittiin vain osa kouluun hakeneista. Kokeilla haluttiin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 oppilaiden eroamisia ja erottamisia, jotka saattoivat olla joskus kiusallisiakin.<\/p>\n
<\/p>\n
L\u00e4hde:<\/strong> Suomen kellomuseo<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"product_cat":[80],"product_tag":[36,90,55,91],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product\/1641"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1641"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1641"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=1641"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=1641"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}