<\/p>\n
Suomen ensimm\u00e4inen kellosepp\u00e4koulu perustettiin Mikkelin l\u00e4\u00e4niss\u00e4 sijaitsevaan Anttolaan vuonna 1905. Vaikka koulutuksen taso oli huolestuttanut aiemmin kelloseppi\u00e4 kovasti, koulun perustivat kuitenkin maalaisis\u00e4nn\u00e4t, eiv\u00e4t kaupunkien kellosep\u00e4t. Koulu oli k\u00e4sity\u00f6koulu, jossa oli oma sepp\u00e4- ja kelloteollisuusosasto. Opettajaksi palkattiin Ilmajoelta K\u00f6nnien opissa ollut Mikko Hirvisalo. Kellosep\u00e4n oppia sai vain muutama oppilas vuodessa. He valmistivat koulussa l\u00e4hinn\u00e4 lattiakellojen koneistoja oppimestarinsa johdolla. Koulu k\u00e4rsi kuitenkin oppilaspulasta ja taloudellisista ongelmista, mink\u00e4 vuoksi koulun kelloty\u00f6osasto jouduttiin lakkauttamaan vuonna 1911.<\/p>\n
1900-luvun alussa kellosep\u00e4t viritteliv\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 Kellosepp\u00e4liitossa. Keskeisen\u00e4 syyn\u00e4 oli juuri ammattikasvatuksen lis\u00e4\u00e4minen ja laadun parantaminen. Kellosepp\u00e4liitto suunnitteli jo 1908 kelloseppien ammattikoulun perustamista, mutta hanke kariutui liiton toiminnan lamaannuttua vuosikausiksi. Kun Kellosepp\u00e4lehti alkoi ilmesty\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vuodesta 1921 alkaen, siin\u00e4 julkaistiin suomenkielell\u00e4 my\u00f6s ammatillista tietoutta. T\u00e4m\u00e4 paikkasi osaltaan kasvanutta suomenkielisen teoriatietouden tarvetta.<\/p>\n
Kelloseppien teoreettisen opetuksen katsottiin olevan huonolla tolalla ja sit\u00e4 kohentamaan ryhdyttiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n teoriakursseja kellotekniikasta. Ensimm\u00e4iset kelloseppien ammattikurssit j\u00e4rjestettiin vuonna 1927 Ammattienedist\u00e4mislaitoksella, mutta varsinainen kelloseppien ammattikoulutus tapahtui kuitenkin edelleen oppipoikaj\u00e4rjestelm\u00e4n kautta. Kursseilla k\u00e4ytiin vain t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4ss\u00e4 varsinaisessa ty\u00f6ss\u00e4 kellosep\u00e4nliikkeess\u00e4 saatuja oppeja.<\/p>\n
Kurssilla luennoi Kellosepp\u00e4liitossa aktiivisesti toiminut Leonard N. Tuomi. Kurssi k\u00e4sitti 17 tuntia, se kesti viikon ja se j\u00e4rjestettiin iltaisin, jotta omaa liikett\u00e4\u00e4n harjoittavat kellosep\u00e4tkin pystyiv\u00e4t osallistumaan kursseille. Kursseja j\u00e4rjestettiin viel\u00e4 vuosina 1928 ja 1930. Vuosien 1931 \u2013 1932 iltakursseilla j\u00e4rjestettiin my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nopetusta, ja opetusta oli nyt 110-tuntia. Siit\u00e4 k\u00e4ytettiin 90 tuntia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoitteluun. Kursseilla valmistettiin Leonard N. Tuomen opastuksella k\u00e4yntimalleja ja niiden osia.<\/p>\n
Koska luennot olivat suosittuja ja koulutukselle oli huutava pula, p\u00e4\u00e4tettiin Kellosepp\u00e4liitossa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kahdeksan viikkoa kest\u00e4vi\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kursseja. Opettajana toimi edelleen Leonard N. Tuomi. Kurssi kesti 360 tuntia ja siell\u00e4 ehdittiin juuri ja juuri valmistaa k\u00e4yntimalli. P\u00e4iv\u00e4kurssit vakiintuivat j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ksi vuosittain ja niiss\u00e4 keskityttiin k\u00e4yntimallin valmistamiseen ja siihen liittyv\u00e4\u00e4n kelloteoriaan. Kursseilla opittiin my\u00f6s karkaisua, hammasmuotoja ja s\u00e4hk\u00f6oppia. Kurssit olivat maksullisia ja niille p\u00e4\u00e4syvaatimuksena oli kolmen vuoden ty\u00f6kokemus.<\/p>\n
Vuoden 1936 oppisopimuslaki velvoitti liikkeenharjoittajan tekem\u00e4\u00e4n oppilaansa kanssa oppisopimuksen. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4si koulutuksen tarvetta kelloseppien ammattikunnassa. Vuonna 1937 Suomen Kellosepp\u00e4liiton s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin lis\u00e4ttiin kohta, jonka mukaan jokaisen liiton j\u00e4senen oli kustannettava oppilaansa nelj\u00e4nten\u00e4 oppivuonna kelloseppien p\u00e4iv\u00e4kursseille. Niist\u00e4 tuli vuodesta 1937 pakollisia kaikille kellosepp\u00e4oppilaille. Kurssien suppeus sai osakseen kellosepp\u00e4kunnassa arvosteluakin. Niill\u00e4 kun valmistettiin vain k\u00e4yntimalleja ja uusia osia.<\/p>\n
Tarve oman vakinaisen koulun perustamiselle oli suuri. Kellosepp\u00e4koulua kaavailtiin mm. Turun Ammattiopiston ja Tampereen Teknillisen Oppilaitoksen yhteyteen, mutta kauppa- ja teollisuusministeri\u00f6n kanta oli, etteiv\u00e4t kellosep\u00e4t vanhojen kellojen korjaajina tarvitse lainkaan omaa ammattikoulua.<\/p>\n
L\u00e4hde:<\/strong> Suomen kellomuseo<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"product_cat":[80],"product_tag":[36,90,55,91],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product\/1638"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1638"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1638"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=1638"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=1638"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}