<\/p>\n
Tukholmaan, muihin Pohjoismaihin ja Keski-Euroopan suuriin kellonvalmistajamaihin. Suomen tultua Ven\u00e4j\u00e4n autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi Suomen sodan j\u00e4lkeen 1809 Tukholman vetovoima kaupan ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten keskuksena jatkui viel\u00e4 autonomian alussa. Keisarikunnan p\u00e4\u00e4kaupungin suuret markkinat alkoivat kuitenkin pian houkutella suomalaisia k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n
Pietarissa toiminut hovi yll\u00e4piti ylellisyystuotteiden kauppaa kaupungissa ja monet suomalaiset kellosep\u00e4t l\u00e4htiv\u00e4t hakemaan oppinsa Pietarista, jossa toimi suuria keskieurooppalaisten perustamia kelloliikkeit\u00e4. Kaupunki tarjosi erinomaisia ty\u00f6mahdollisuuksia ja sen asukkaiden ostovoima takasi liki kaikille k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isille hyv\u00e4t etenemismahdollisuudet. Suomalaisia kelloseppi\u00e4 ty\u00f6llistiv\u00e4t mm. sveitsil\u00e4isten Paul Buhren ja Henry Moserin liikkeet Pietarissa. Ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 oli alalla suhteellisen v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n
1800-luvun lopulla Pietarin kelloseppien ty\u00f6tilanne oli erinomainen. Kaupungin liikkeenharjoittajilla ja verstaiden pit\u00e4jill\u00e4 oli puute taitavista kellosepist\u00e4. Heit\u00e4 kuulutettiin Pietariin vakinaiseen ty\u00f6h\u00f6n lehti-ilmoituksilla ymp\u00e4ri naapurimaita. Ruotsin kellosepp\u00e4lehdess\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 1887 oli ilmoituksia kellosepp\u00e4paikoista Pietarissa.<\/p>\n
Suomalaisia ja inkerinsuomalaisia, haluttiin my\u00f6s Pietariin kelloty\u00f6n pariin, paikallisesti tapahtuvan ammattikoulutuksen kautta. Pietarissa ilmestynyt suomenkielinen Inkeri-lehti ilmoitti elokuun puoliv\u00e4liss\u00e4 1897 seuraavaa<\/p>\n
\u201cR. Stscherbinskin kelloteollisuuskoulu\u201d alkaa kolmannen vaikutusvuotensa. Se suuri kannatus, mik\u00e4 koulun osaksi on tullut, on tehnyt mahdolliseksi alentaa koulumaksun 100 ruplasta 20:neen ruplaan vuodessa, joten se toivoo voivansa entist\u00e4 laajemmassa merkityksess\u00e4 toteuttaa tarkoituksensa. Oppikurssi on nelivuotinen jne \u201d.<\/p>\n
Ilmoituksen perusteella voidaan arvioida koulutuksen alkaneen noin 1890-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n p\u00e4\u00e4kaupungin ty\u00f6voiman tarve oli paikoin niin suuri, ett\u00e4 ty\u00f6voimaa l\u00e4hdettiin v\u00e4rv\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4hialueilta. Joskus v\u00e4rv\u00e4\u00e4j\u00e4t syyllistyiv\u00e4t luvattomiinkin keinoihin ty\u00f6voiman saamiseksi. Alaik\u00e4isi\u00e4 lapsia saatettiin pestata kohtuuttoman pitkiksi oppiajoiksi huonoilla ehdoilla. Pietarissa ty\u00f6skennelleet kellosep\u00e4t olivat kaupunkiin tullessaan p\u00e4\u00e4osin t\u00e4ysi-ik\u00e4isi\u00e4. He olivatkin tulleet kaupunkiin omasta halustaan oppia saamaan ja ammattia harjoittamaan.<\/p>\n
Syyn\u00e4 Pietarin vetovoimaisuuteen oli osaltaan se, ett\u00e4 ammattikuntalaitos rajoitti viel\u00e4 1800-luvun alussa voimakkaasti k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja pyrki n\u00e4in turvaamaan jo mestariksi hyv\u00e4ksyttyjen toimeentulon. Kun mestariksi haluavien kis\u00e4llien toimeentulo kotikaupungissa n\u00e4in katkesi, monet siirtyiv\u00e4t Pietariin saamaan oppia, miss\u00e4 oli huutava pula taitavista k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isist\u00e4. Kun ammattikuntalaitos 1860-luvulla lakkautettiin, kis\u00e4llien opintomatkat Pietariin hiipuivat hieman. Monet suomalaiset kellosep\u00e4t pestautuivat kuitenkin edelleen Pietarin kelloliikkeisiin ja j\u00e4iv\u00e4t pysyv\u00e4sti kaupunkiin.<\/p>\n
Suomalaisten osuus kaupungin v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli varsin suuri. Pietaria voidaankin kutsua 1880-luvulla Suomen toiseksi suurimmaksi kaupungiksi. Suomalaisasukkaita kaupungissa oli 24.000. Suurin osa t\u00e4st\u00e4 lienee ollut eri ammattien k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4 ja kauppiaita sek\u00e4 heid\u00e4n perheenj\u00e4seni\u00e4. Kellosep\u00e4t muodostivat t\u00e4st\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4isen osuuden, olihan heid\u00e4n lukum\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 Suomessakin v\u00e4h\u00e4inen.<\/p>\n
1840-luvulla toimintansa aloittaneista suomalaisista kellosepist\u00e4 miltei jokainen oli hankkinut oppinsa Pietarissa. Ammattikuntalaitoksen lakkauttamisen j\u00e4lkeen Pietarin suomalaiset kellosep\u00e4t olivat p\u00e4\u00e4osin valmiita mestareita. 1890-luvulla siell\u00e4 toimi suomalaisia kelloseppi\u00e4 jo enemm\u00e4n kuin Suomessa yhteens\u00e4.<\/p>\n
Huomattava osa Pietariin muuttaneista kellosepist\u00e4 oli It\u00e4-Suomesta. 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa muutto Pietariin oli suurinta Viipurin l\u00e4\u00e4nin alueelta, sen j\u00e4lkeen muutot muualta maasta nousivat etusijalle. Parantuneet liikenneyhteyden edesauttoivat it\u00e4suomalaisten k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten muuttoa. Muuttop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 helpotti my\u00f6s se, jos kaupungissa asui jo aikaisemmin muuttaneita sukulaisia tai tuttavia.<\/p>\n
Kellosep\u00e4n toimenkuva Pietarissa oli laaja. He olivat jousien, ruuvien ja muiden hienomekaanisten viritysten erikoismiehi\u00e4. Kellosep\u00e4n verstaassa korjattiin monenlaisia tavaroita, kuten lukkoja, kiv\u00e4\u00e4rej\u00e4, gramofoneja tai vaikka klarinetti.<\/p>\n
Tsaarivallan kukistuminen sek\u00e4 siit\u00e4 johtunut Pietarin ylimyst\u00f6n ja rikkaiden aatelisten pako maasta johti kaupungin ostovoiman romahtamiseen. Toisaalta vallankumouksen my\u00f6t\u00e4 Pietarissa toimineet liikkeet sek\u00e4 suuret ty\u00f6huoneet sosialisoitiin valtiolle jolloin omistajat joutuivat luopumaan omaisuudestaan sek\u00e4 entisest\u00e4 toimeentulomahdollisuudestaan. Ulkomaalaista syntyper\u00e4\u00e4 olevat mestarit ja ty\u00f6ntekij\u00e4t muuttivat kaupungista pois, useimmiten syntym\u00e4maahansa. Vallankumoukseen p\u00e4\u00e4ttyi Pietarin k\u00e4sity\u00f6taidon kukoistuskausi.<\/p>\n
<\/p>\n
L\u00e4hde:<\/strong> Suomen Kellomuseo<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"product_cat":[80],"product_tag":[36,90,55],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product\/1635"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1635"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1635"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=1635"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=1635"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}