{"id":1615,"date":"2021-12-08T15:00:31","date_gmt":"2021-12-08T13:00:31","guid":{"rendered":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/?post_type=product&p=1615"},"modified":"2022-03-08T16:21:58","modified_gmt":"2022-03-08T14:21:58","slug":"konnien-kellonrakentajasuku","status":"publish","type":"product","link":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/tuote\/konnien-kellonrakentajasuku\/","title":{"rendered":"K\u00f6nnien kellonrakentajasuku"},"content":{"rendered":"

K\u00f6nnien kellonrakentajasuku<\/strong><\/p>\n

K\u00f6nnit ovat Suomen kuuluisin kellonrakentajasuku. Erityisesti heid\u00e4t tunnetaan valmistamistaan lattiakelloista. Joskus jopa niin hyvin, ett\u00e4 lattiakello (kaappikello) on saanut synonyymin K\u00f6nnin kello. N\u00e4in kaikkia lattiakelloja on kutsuttu riippumatta siit\u00e4, onko kello valmistettu K\u00f6nnill\u00e4 vai toisaalla. On kuitenkin muistettava, ett\u00e4 K\u00f6nnin kellonrakentajasuku oli hyvin monipuolinen kellon valmistuksessaan. Heid\u00e4n k\u00e4sist\u00e4\u00e4n on syntyneet niin tornikellot, p\u00f6yt\u00e4kellot kuin taskukellotkin.<\/p>\n

Suvun esi-is\u00e4n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n Jacob Jacobinpoikaa (1721 – 1794). H\u00e4n oli viisilapsisen talonpoikaisperheen toisiksi vanhin poika. Vanhempien tilan menness\u00e4 isoveljelle oli Jacobin ansaittava elantonsa renkin\u00e4. Palveluspaikassaan Ilmajoella Jacob oppi seudun sepilt\u00e4 raudan takomista ja tutustui my\u00f6s kellojen valmistukseen. H\u00e4n k\u00e4vi my\u00f6s Vaasassa tutustumassa pyssyseppien ty\u00f6h\u00f6n. Heilt\u00e4 Jacob sai viimeist\u00e4\u00e4n virikkeen l\u00e4hte\u00e4 valmistamaan kellonkoneistoja.<\/p>\n

Vuonna 1757 Jacob Jacobinpoika osti Ilmajoen Alap\u00e4\u00e4st\u00e4 K\u00f6nninluoman varrelta kruunun uudistilan. Tilan halki virtaava K\u00f6nninluoma antoi Jacob Jacobinpojalle sukunimen: ensin joen ruotsinnoksesta johdetun sukunimen K\u00f6ningsb\u00e4ck ja lopulta nimen K\u00f6nni.<\/p>\n

Jacob Jacobinpoika alkoi valmistaa kellojaan luultavasti vasta K\u00f6nninluoman varrella perustamallaan tilalla 1780- ja 1790-lukujen vaihteessa, jolta ajalta ovat per\u00e4isin vanhimmat s\u00e4ilyneet K\u00f6nnien kellot. Kellot olivat aluksi yksinkertaisia, niiss\u00e4 oli vain tunti-, my\u00f6hemmin tunti- ja minuuttiosoittimet. Ensimm\u00e4iset kellot k\u00e4viv\u00e4t vain vuorokauden, mutta kun ty\u00f6kalut paranivat, parani tekniikkakin.<\/p>\n

Jacob Jacobinpojalla oli nelj\u00e4 tyt\u00e4rt\u00e4 ja kaksi poikaa. Molemmat pojat, Johan ja Samuel varttuivat taitaviksi kellosepiksi.
\nK\u00f6ningsb\u00e4ckin tilaa j\u00e4i viljelem\u00e4\u00e4n vanhin poika Johan (1754 \u2013 1815). H\u00e4n k\u00e4ytti viel\u00e4 alkuvuosinaan tilasta johdettua nime\u00e4 K\u00f6ningsb\u00e4ck, mutta siirtyi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6hemmin sukunime\u00e4 K\u00f6nni. H\u00e4nen aikanaan kellonrakennus sai K\u00f6nneill\u00e4 tehdasmaisia piirteit\u00e4. H\u00e4nen viisi poikaansa saivat kellosep\u00e4nopin is\u00e4lt\u00e4\u00e4n ja olivat avuksi verstaalla. K\u00f6nninluoman mestari pystytti my\u00f6s vesivasaralaitoksen, hamarin karkeiden taontat\u00f6iden suorittamista varten.<\/p>\n

K\u00f6nnien pajassa valmistuivat lattiakellojen kaapitkin. Niit\u00e4 pajassa valmistettiin erityisesti l\u00e4hialueelle, sukulaisille ja erityisest\u00e4 tilauksesta muille asiakkaille. Usein asiakas kuitenkin tyytyi ostamaan K\u00f6nneilt\u00e4 vain koneiston, johon h\u00e4n teetti oman kyl\u00e4ns\u00e4 puusep\u00e4ll\u00e4 kaapin. Lattiakellojen lis\u00e4ksi pajassa valmistettiin teri\u00e4 sahalaitoksille, kellonvietereit\u00e4 ja taskukelloja.
\nNuorempi veli Samuel (1763 \u2013 1808) sai tilan vieress\u00e4 olevan torpan. Samuel jatkoi torpassaan is\u00e4lt\u00e4 oppimaansa kellosep\u00e4n ammattia ja opetti taidot aikanaan pojalleenkin. H\u00e4n oli veljens\u00e4 tavoin taitava kellosepp\u00e4, joka lattiakellojen ohella valmisti taskukelloja ja teki muitakin sep\u00e4nt\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

K\u00f6nnin tilaa jatkaneella Johan Jacobinpoika K\u00f6nnill\u00e4 oli viisi poikaa ja kaksi tyt\u00e4rt\u00e4. Kaikki pojat ryhtyiv\u00e4t kellosepiksi. Is\u00e4n kuoltua lunastivat kaksi vanhinta, Jacob (1774\u20131830) ja Johan (1782\u20131855) muilta sisaruksilta heid\u00e4n osuutensa tilaan ja jakoivat K\u00f6nnin maat kesken\u00e4\u00e4n vuonna 1816.<\/p>\n

Jacob sai haltuunsa Ala-K\u00f6nniksi kutsutun osan tilaa ja nuorempi veli Johan otti itselleen Yli-K\u00f6nniksi kutsutun osan tilaa. Pojat ottivat sukunimens\u00e4kin uusien tilojensa mukaan. Jacobista tuli Jacob Ala-K\u00f6nni j a Johanista Johan Yli-K\u00f6nni.
\nN\u00e4m\u00e4 kolmannen polven K\u00f6nnit rakensivat K\u00f6nnien maineen maankuuluina kelloseppin\u00e4. \u00a0Jacob Ala-K\u00f6nnin kelloista tunnetuin on senaatin ulkokello Helsingiss\u00e4. Johan Yli-K\u00f6nni rakensi sein\u00e4- ja kaappikellojen ohella my\u00f6s Helsingin tuomiokirkon tornikellon. Veljesten ty\u00f6pajassa valmistui my\u00f6s hienoja hopeakuorisia taskukelloja, kirurgisia v\u00e4lineit\u00e4, jousia, lukkoja, rattaita ja kiesej\u00e4.<\/p>\n

Johan Yli-K\u00f6nnin ja Jacob Ala-K\u00f6nnin muutkin veljet, Matts, Esaias ja Simon olivat taitavia kelloseppi\u00e4. He asuivat aikansa sukutilallaan osallistuen kellojen valmistukseen ennen itsen\u00e4istymist\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 j\u00e4lkeen Esaias ja Simon muuttivat omille tiloilleen ja harjoittivat siell\u00e4 kellosep\u00e4n ammattia. Matts kuoli jo nuorena vuonna 1811.<\/p>\n

Ala-K\u00f6nnin tila siirtyi Jacob Ala-K\u00f6nnin kuoleman j\u00e4lkeen h\u00e4nen vanhimmalle pojalleen Johan Ala-K\u00f6nnille (1798 \u2013 1865). H\u00e4n valmisti Ala-K\u00f6nnin vapriikissa sein\u00e4kelloja, kalenterikelloja, taskukelloja, vaunuja ja rattaita. Toiminta sai yh\u00e4 enemm\u00e4n tehdasmaisia piirteit\u00e4. H\u00e4nen valmistamansa tornikellokin tilattiin Pietariin, Haminaan ja Lappeenrantaan. H\u00e4nelt\u00e4 ei j\u00e4\u00e4nyt kuitenkaan j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4 jatkamaan ammattia.<\/p>\n

Yli-K\u00f6nnin viimeinen kellonrakentaja oli Johan Johaninpoika Yli-K\u00f6nni (1814 \u2013 1861). H\u00e4n ty\u00f6skenteli suurimman osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n is\u00e4ns\u00e4 rinnalla taidokkaita kelloja rakentaen.<\/p>\n

Ilmajoen K\u00f6nnit valmistivat usean sukupolven ajan erilaisia kelloja kaiken muun ty\u00f6n ohessa. Valmistus alkoi 1700-luvun lopulla ja jatkui 1860-luvulle. T\u00e4ss\u00e4 ajassa suvussa oli 18 \u201dkellomestaria\u201d. Heid\u00e4n kellotuotantonsa on k\u00e4sitt\u00e4nyt hyvin monenlaisia kelloja suurista tornikelloista pieniin taskukelloihin.<\/p>\n

Varsin monipuolinen, yhden valmistajasuvun sis\u00e4ll\u00e4 tapahtunut kellotuotanto on ollut \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen poikkeuksellista Suomessa. Ainoastaan maineikkaan Elfstr\u00f6m-suvun kellosepp\u00e4mestarit valmistivat liki yht\u00e4 monipuolisesti eri kelloja. M\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti vastaavaa tuotantoa ei tunneta kuitenkaan edes Ruotsista. K\u00f6nnit ovat kiistatta Suomen kellohistorian merkitt\u00e4vin suku.<\/p>\n

K\u00f6nnin kellonvalmistustaidon suurimpina saavutuksina voidaan pit\u00e4\u00e4 kiistatta heid\u00e4n kalenterikellojaan, ns. seitsenviisarisia kelloja. N\u00e4m\u00e4 kalenterikellot ovat koko K\u00f6nnin kellotuotannon monimutkaisimpia ja samalla teknisesti eniten taitoa vaatineita tuotteita. Heid\u00e4n kalenterikellomallilleen ei ole l\u00f6ytynyt selv\u00e4\u00e4 esikuvaa, joten se lienee ainakin osittain valmistajien omaa kehitysty\u00f6t\u00e4. K\u00f6nnin mestarien arvellaan valmistaneen n\u00e4it\u00e4 vain erikoistilauksesta sukulaisilleen tai parhaille yst\u00e4villeen.<\/p>\n

L\u00e4hde:<\/strong> Suomen kellomuseo<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuva:<\/strong> Suomen kello- ja korumuseo Kruunu<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"featured_media":1617,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"product_cat":[173,20],"product_tag":[422,51,55,30,52,73,72,74],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product\/1615"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1615"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1617"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1615"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=1615"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=1615"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}