{"id":1433,"date":"2021-12-07T14:22:59","date_gmt":"2021-12-07T12:22:59","guid":{"rendered":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/?post_type=product&p=1433"},"modified":"2022-02-16T14:43:38","modified_gmt":"2022-02-16T12:43:38","slug":"suomalaisen-korun-vuosisata","status":"publish","type":"product","link":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/tuote\/suomalaisen-korun-vuosisata\/","title":{"rendered":"Suomalaisen korun vuosisata"},"content":{"rendered":"

Itsen\u00e4istymisen aika<\/strong>
\nAutonomian ajan taloudellinen kehitys on luonut pohjan suomalaisen kultasep\u00e4nalan
\nnousulle jo 1800-luvun puolella. Pietarin verstaissa hankittu k\u00e4sity\u00f6taito
\nsaa rinnalleen teollista tuotantoa varsinkin hopeaesineiden valmistuksessa.
\nMonipuolinen taidek\u00e4sity\u00f6l\u00e4inen ja opettaja Eric O. W. Ehrst\u00f6m on vuosisadan alun
\nsuomalaisen metallitaiteen, my\u00f6s korutaiteen, uranuurtaja.<\/p>\n

1860 Jalokivisep\u00e4nliike A. Tillander perustetaan Pietariin.
\n1897 Nestor Westerbackin liike ja ty\u00f6huone perustetaan Helsinkiin.
\n1899 Suomen Kultasepp\u00e4 Oy perustetaan Turkuun.
\n1905 Suomen Kultaseppien liitto perustetaan.
\n1909 Joh. Aschanin kirjoittama Kultaseppien k\u00e4sikirja julkaistaan.
\n1913 Auran Kultasepp\u00e4 Oy perustetaan Turkuun.
\n1918 Kultakeskus Oy perustetaan H\u00e4meenlinnaan.
\nPietarista Suomeen muuttanut A. Tillander ostaa osan kultasepp\u00e4 V. Lindmanin liikkeest\u00e4. Ylimenokauden aikana yrityksen nimi on Lindman & Tillander.<\/p>\n

 <\/p>\n

1920-LUKU<\/strong>
\nYhteyksien katkeaminen Pietariin vaikuttaa monella tavoin suomalaiseen
\nkultasep\u00e4nalaan. Vuosisatainen kis\u00e4lli-mestarikoulutus katkeaa, liikkeiden omistajat
\nmenett\u00e4v\u00e4t asiakaskuntansa, ty\u00f6pajansa ja suuren osan omaisuuttaan. Osa \u201dPietarin
\nperinn\u00f6st\u00e4\u201d j\u00e4\u00e4 kuitenkin el\u00e4m\u00e4\u00e4n suomalaisissa ty\u00f6pajoissa ja alan koulutuksessa.<\/p>\n

1921 A. Tillander siirtyy Lindmanin liikkeen omistajaksi. Liikkeen nimeksi tulee A.Tillander. Buchertin kultasepp\u00e4suku muuttaa Pietarista Helsinkiin.<\/p>\n

1928 Jalometallien leimausoikeuden omaavia yrityksi\u00e4 on Suomessa noin 250.<\/p>\n

 <\/p>\n

1930-LUKU<\/strong>
\nKultasepp\u00e4koulun perustaminen Helsinkiin merkitsee k\u00e4\u00e4nnekohtaa alan
\nkoulutukselle. Kalevalakorujen valtava suosio nostaa kansallista itsetuntoa ja
\nmerkitsee monille ty\u00f6pajoille ja verstaille tervetullutta tilausty\u00f6t\u00e4. Eva Gyld\u00e9n jatkaa
\n1910-luvulla aloittamaansa kameen kaiverrusta 1940-luvulle saakka.<\/p>\n

1935 Georg Buchert perustaa ty\u00f6huoneen Helsinkiin.
\nKalevalan 100-vuotisjuhlavuonna Kalevalaisen naisen muistomerkkihanketta ryhtyy
\najamaan toimikunta, josta my\u00f6hemmin muodostuu Kalevalaisten Naisten
\nLiitto. Patsaan rahoittamista varten syntyy idea kalevalaisista koruista.<\/p>\n

1937 Ensimm\u00e4iset Kalevala Korut esitell\u00e4\u00e4n Presidentinlinnassa.<\/p>\n

1938 Kultasepp\u00e4koulu perustetaan Helsinkiin.<\/p>\n

 <\/p>\n

1940-LUKU<\/strong>
\nKultasep\u00e4nalan tuotanto romahtaa sotavuosina 1939\u20131944 ja niit\u00e4 seuranneena
\npula-aikana alle puoleen sotaa edelt\u00e4neest\u00e4 ajasta. Jalometallien huonon
\nsaatavuuden ja korutuonnin ehtymisen johdosta koruja aletaan valmistaa my\u00f6s
\nmuista materiaaleista. Sodan aikana jaettavat muistomerkit ja mitalit sek\u00e4
\nsotatarviketuotanto ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t alaa. Vuosikymmenen loppupuolella perustetaan
\nlukuisia alan yrityksi\u00e4 Suomeen. Suomalaisia korukivi\u00e4 aletaan hioa
\norastavan korumuotoilun tarpeisiin.<\/p>\n

1941 Kalevalaisten Naisten Liitto perustaa Kalevala Korun tuotanto- ja markkinointiyritykseksi.
\nSpektroliitin em\u00e4kallio l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n Yl\u00e4maalta.
\n1945 Kupittaan Kulta perustetaan Turkuun. Perustajat ovat metallikaivertaja Elis Kauppi sek\u00e4 kultasep\u00e4t Pekka Kivipuro ja Jorma Nurmi. Yrityksest\u00e4 tulee modernin sarjatuotantokorun tienraivaaja.
\n1947 Kalevala Korunsuunnittelukilpailu on l\u00e4ht\u00f6laukaus moderniin korumuotoiluun. Kilpailun voittaa tekstiilitaiteilija Heli Vuori kansanomaisella T\u00e4hk\u00e4k\u00e4\u00e4dyll\u00e4\u00e4n. Kilpailun taiteiljal\u00f6yd\u00f6ksi osoittautuu pian tekstiilitaiteilija Kirsti Ilvessalo.
\n1948 A. Tillanderin matkamuistokilpailu. Tapio Wirkkala voittaa ensimm\u00e4isen ja toisen palkinnon hopeaesineill\u00e4\u00e4n.
\nNew Yorkissa avataan Finland House, jossa on Kalevala Korun myym\u00e4l\u00e4.
\n1949 Tauno Paronen perustaa jalokivihiomon Helsinkiin.
\nTaideteollisuuskeskuskoulu muuttuu Taideteolliseksi oppilaitokseksi.
\nK\u00f6\u00f6penhaminassa sodan j\u00e4lkeen ty\u00f6skennellyt hopeasepp\u00e4 Bertel Gardberg perustaa verstaan Helsinkiin.<\/p>\n

 <\/p>\n

1950-LUKU<\/strong>
\nMenestyminen Milanon triennaaleissa, Frankfurtin kansainv\u00e4lisill\u00e4
\nkulutustavaramessuilla, M\u00fcnchenin k\u00e4sity\u00f6messuilla ja lukuisissa kotimaisissa
\nn\u00e4yttelyiss\u00e4 vahvistaa suomalaisen korumuotoilun identiteetti\u00e4, samoin
\nKultasepp\u00e4koulun ja Taideteollisuuskeskuskoulun yhteisty\u00f6 Helsingiss\u00e4. Milanon
\ntriennaalit merkitsev\u00e4t l\u00e4pily\u00f6nti\u00e4 maamme taideteollisuudelle, vaikka korutaidetta
\non melko v\u00e4h\u00e4isesti esill\u00e4. Taideteollisuuden vuosin\u00e4yttelyt 1950-luvulla ovat
\nmerkitt\u00e4vin kotimainen muotoilualan tapahtuma. Suomen Taideteollisuusyhdistys
\nj\u00e4rjest\u00e4\u00e4 my\u00f6s kansainv\u00e4lisi\u00e4 kierton\u00e4yttelyj\u00e4 ja ottaa osaa n\u00e4yttelyihin ulkomailla.<\/p>\n

1950 Kalevala Koru pestaa suunnittelijaksi Eero Rislakin.
\n1951 Tapio Wirkkala aloittaa suunnittelun N. Westerbackille \/ Kultakeskukselle.
\n1954 Aarikka Oy perustetaan Helsinkiin. Perustajat ovat tekstiilitaiteilija Kaija Aarikka ja h\u00e4nen miehens\u00e4 Erkki Ruokonen.
\n1956 Kaunis Koru Oy perustetaan Helsinkiin. Perustaja on Martta Ritvanen, ensimm\u00e4iset p\u00e4\u00e4suunnittelijat ovat Paula H\u00e4iv\u00e4oja ja Jan Salakari.
\nMetallitaiteilija Mauno Honkanen pestataan A. Tillanderin suunnittelijaksi.
\nKultasepp\u00e4 Bj\u00f6rn Weckstr\u00f6m perustaa verstaan Helsinkiin.
\n1958 Artekin n\u00e4yttely Helsingiss\u00e4. Bertel Gardberg, Elis Kauppi, B\u00f6rje Rajalin ja Eero Rislakki saavat n\u00e4yttelyll\u00e4\u00e4n aikaan modernin korun l\u00e4pimurron.
\n1959 Nuutaj\u00e4rven Lasin taiteilija Saara Hopea siirtyy korutaiteeseen ja ryhtyy suunnittelemaan sukunsa perheyritykselle Ossian Hopealle Porvoossa.<\/p>\n

 <\/p>\n

1960-LUKU<\/strong>
\nLapponia Jewelry Oy ja Turun seudun yritykset aloittavat menestyksekk\u00e4\u00e4n koruviennin
\nPohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan. Vienti laajenee my\u00f6s Euroopan ulkopuolelle. Yh\u00e4
\nuseammat yritykset alkavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valutekniikkaa korujen valmistuksessa. Suomalaiset
\nkorumuotoilijat menestyv\u00e4t kansainv\u00e4lisiss\u00e4 korumuotoilukilpailuissa, ja heid\u00e4n t\u00f6it\u00e4\u00e4n ostetaan
\ntunnettuihin eurooppalaisiin museoihin.<\/p>\n

1960 Finnish Design Center avautuu. Keskus on aatteellisten ja kaupallisten tahojen yhteishanke ja Suomen taideteollisuuden t\u00e4rke\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 vuoteen 1987 asti.
\nSuomen Gemmologinen Seura ry perustetaan. Seuran puheenjohtajaksi valitaan jalokivisepp\u00e4 Herbert Tillander.
\nKultasepp\u00e4 Pekka Anttila perustaa Helsinkiin Kruunukoru Oy:n, joka tulee tunnetuksi nimell\u00e4 Lapponia Jewelry. Bj\u00f6rn Weckstr\u00f6mist\u00e4 tulee yrityksen suunnittelija 1963.
\nPaula H\u00e4iv\u00e4oja aloittaa Kalevala Korun p\u00e4\u00e4suunnittelijana.
\n1965 Bj\u00f6rn Weckstr\u00f6m voittaa kultakorullaan Kukkiva muuri Rio de Janeiron kansainv\u00e4lisen korusuunnittelukilpailun.
\nMatti Hyv\u00e4risen rintakoru The rich and the poor palkitaan kansainv\u00e4lisess\u00e4 timanttikorujen suunnittelukilpailussa New Yorkissa.
\n1969 Liisa Vitalin Kultakeskus Oy:lle suunnittelema korumallisto esitell\u00e4\u00e4n Helsingiss\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

1970-LUKU<\/strong>
\nEdellisell\u00e4 vuosikymmenell\u00e4 alkanut korutuotannon korkeasuhdanne jatkuu.
\nSuomalainen korumuotoilu saa huomiota varsinkin saksalaisessa lehdist\u00f6ss\u00e4.
\nKultasepp\u00e4koulun liitt\u00e4minen Lahden taideoppilaitoksiin alkaa n\u00e4ky\u00e4
\nkorumuotoilussa. Koulusta valmistuneet Matti Mattsson, Helena Lehtinen ja Juhani
\nHeikkil\u00e4 edustavat uutta taiteilijasukupolvea.<\/p>\n

1971 Lapponia Jewelry ryhtyy pestaamaan uusia suunnittelijoita. Ensimm\u00e4iset ovat tanskalainen kuvanveist\u00e4j\u00e4 Poul Havgaard ja taidemaalari Juhani Linnovaara.
\nKaunis Korulle suunnitellut Pekka Piek\u00e4inen aloittaa turkulaisen Auran Kultasep\u00e4n sunnittelijana.
\nLahden kaupunki ostaa Kultasepp\u00e4koulun ja liitt\u00e4\u00e4 sen Lahden taideoppilaitokseen.
\n1975 Suomen Taideteollisuusyhdistyksen 100-vuotisjuhlan\u00e4yttely Ateneumin Taidemuseossa Helsingiss\u00e4.
\nUnkarilaissyntyinen Zoltan Popovits aloittaa Lapponia Jewelryn suunnittelijana.
\nKultakeskus Oy:n uusi tehdas valmistuu H\u00e4meenlinnaan.
\n1977 George Lucasin T\u00e4htien sodassa Prinsessa Leialla (Carrie Fisher) Bj\u00f6rn Weckstr\u00f6min kaulakoru Planetaariset laaksot ja rannekoru Darinan koru.<\/p>\n

 <\/p>\n

1980-LUKU<\/strong>
\nNaisten osuus perinteisell\u00e4 miesten alalla lis\u00e4\u00e4ntyy. Korutuonti ja kilpailu alkavat
\nmurentaa koruteollisuutta. Ratkaisua haetaan yritysfuusioista, jotka jatkuvat
\n2000-luvulle saakka. Ensimm\u00e4iset korumuotoiluun erikoistuneet maisterit
\nvalmistuvat Taideteollisesta korkeakoulusta. Kansainv\u00e4linen opiskelijavaihto
\nlis\u00e4\u00e4ntyy.<\/p>\n

1987 Suomen Taideteollisuusyhdistys ja Teollisuustaiteenliitto Ornamo perustavat Design Forumin edist\u00e4m\u00e4\u00e4n teollista muotoilua.
\n1988 Lahden Taide- ja k\u00e4siteollisuusoppilaitoksen nimi muuttuu Lahden muotoiluinstituutiksi.
\n1989 Kaunis Koru Oy siirtyy Kalevala Koru Oy:n omistukseen.
\nAuran Kultasepp\u00e4 Oy myyd\u00e4\u00e4n Kultakeskus Oy:lle ja sulautetaan siihen 1996.
\nE. R\u00e4s\u00e4nen Oy muuttaa nimens\u00e4 Saurum Oy:ksi.<\/p>\n

 <\/p>\n

1990-LUKU<\/strong>
\nNuoret muotoilijat tulevat voimakkaasti esille. N\u00e4yttely- ja messutoiminta
\non monipuolista. Vakiintunut kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6 ruokkii korutaidetta.
\nTietokoneavusteinen suunnittelu ja valmistus yleistyv\u00e4t vuosikymmenen
\nloppupuolella. Union Design perustetaan.<\/p>\n

1990 Taideteolliseen korkeakouluun perustetaan k\u00e4si- ja taideteollisen muotoilun koulutusohjelma.
\nMatti Mattsson j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 Harakan saarella Helsingiss\u00e4 kansainv\u00e4lisen suosion saaneen viikon mittaisen Sea Jewellery -seminaarin. Osallistujat ovat nyky\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4lisesti tunnettuja korutaiteilijoita.
\n1990-2001 Suomen Taideteollisuusyhdistys jakaa Pro Finnish Design -palkintoa.
\n1993 Subjects 1993, kansainv\u00e4linen korun\u00e4yttely Design Forum Finlandissa. P\u00e4\u00e4suunnittelijoina Juhani Heikkil\u00e4 ja Petteri Itkonen.
\n1997 Faberg\u00e9 -n\u00e4yttely Lahden taidemuseossa. Nuorten korumuotoilijoiden studio Union Design aloittaa toimintansa Helsingiss\u00e4.
\n1998 Muotitaiteilija Marja Suna aloittaa Kalevala Korun suunnittelijana.
\nKoruvalmistukseen soveltuva laserskannaus ja 3D-tulostus otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Lahden Muotoiluinstituutissa.<\/p>\n

1999 Hibernate-taiteilijaryhm\u00e4 perustetaan, j\u00e4seni\u00e4 Helena Lehtinen, Eija Mustonen, Kimmo Heikkil\u00e4 ja Tarja Tuupanen.<\/p>\n

 <\/p>\n

2000-LUKU<\/strong>
\nJalometallin leimausk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vapautuminen lis\u00e4\u00e4 voimakkaasti
\nharrastustoimintaa. Alan koulutus pirstaloituu. Studiotyyppiset ty\u00f6pajat valmistavat
\nuniikkikoruja. Teollisuus fokusoituu. Kansainv\u00e4liset korutaideseminaarit el\u00e4v\u00f6itt\u00e4v\u00e4t
\nalaa.<\/p>\n

2001-2009
\nAmazing Animal -korutaiteilijaryhm\u00e4 , j\u00e4senin\u00e4 Mervi Kurvinen, Kati Nulpponen ja Maria Nuutinen.<\/p>\n

2005 Korutaideyhdistys ry perustetaan Lappeenrannassa.
\nKalevala Koru Oy ostaa Lapponia Jewelryn.
\nKansainv\u00e4linen Faberg\u00e9-biennaali j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Lahden ammattikorkeakoulussa.<\/p>\n

2002-2015 Taidegalleria Johan S. j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 lukuisia korun\u00e4yttelyit\u00e4. Galleristina Clarice Finell.<\/p>\n

2009-2010
\nLaaja Suomalainen Koru 1600-2009 -n\u00e4yttely pidet\u00e4\u00e4n Designmuseossa. Museo julkaisee n\u00e4yttelyn pohjalta kirjan Koru Suomessa.<\/p>\n

 <\/p>\n

2010-LUKU<\/strong>
\nNuorten yhteispajoista syntyneet pienet hightech-ateljeety\u00f6pajatyleistyv\u00e4t. Uniikkity\u00f6t sek\u00e4
\nteollisuuden ja liikkeiden alihankinta ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t pieni\u00e4 ty\u00f6huoneita.<\/p>\n

2010 Mari Isopahkala voittaa Lapponia Jewelryn 50-vuotisjuhlavuoden korusuunnittelukilpailun ja aloittaa yrityksen suunnittelijana.
\nMia Maljojoki saa HerbertHoffman-palkinnon.<\/p>\n

2012 Janna Syv\u00e4nojalle my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n Prins Eugen -mitali.
\n2013 Helena Lehtinen saa Herbert Hoffman-palkinnon.
\nBj\u00f6rn Weckstr\u00f6m saa ensimm\u00e4isen\u00e4 korutaiteilijana Suomen Taideteollisuusyhdistyksen Kaj Franck -palkinnon.
\n2014 Itsen\u00e4isyyden ajan suomalainen koru -kirja julkaistaan (Kustannusosakeyhti\u00f6 Tammi). Kirjan ovat kirjoittaneet Helena Pahlman, Lars Pahlman, Tuula Poutasuo, P\u00e4ivi Ruutiainen, UllaTillander-Godenhielm ja Esko Timonen.
\n2015 Suomen Kultaseppien Liitto j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 Brilliant-n\u00e4yttelyn Kansallismuseossa, jossa esitell\u00e4\u00e4n vuoden kultaseppien t\u00f6it\u00e4 vuodesta 1987.
\n2016 Suomalainen Koru -kirja julkaistaan (Kustannusosakeyhti\u00f6 Tammi). Kirja pohjautuu vuoden 2014 julkaisuun samoilta tekij\u00f6ilt\u00e4.
\n2017 Lahden Ammattikorkeakoulu lopettaa Muotoiluinstituutin korumuotoilun p\u00e4\u00e4aineen.
\nSuomen Kellomuseo toteuttaa Suomi100-hankkeena Suomalainen Koru -n\u00e4yttelyn, joka k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 kultasepp\u00e4\/korumuseo-hankkeen.<\/p>\n

2020-LUKU<\/strong>
\n2020 Lapponian br\u00e4ndi sulautetaan osaksi Kalevala Korun mallistoa.
\n2021 Suomen Kello- ja korumuseo perustetaan.
\n2022 Suomen Kello- ja korumuseo avataan Tapiolaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hde:\u00a0<\/strong>Suomen Kello- ja korumuseo<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"product_cat":[37],"product_tag":[36,48,42,61,24,164],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product\/1433"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1433"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1433"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=1433"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=1433"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}