{"id":1428,"date":"2021-12-07T14:05:39","date_gmt":"2021-12-07T12:05:39","guid":{"rendered":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/?post_type=product&p=1428"},"modified":"2023-05-31T13:13:06","modified_gmt":"2023-05-31T10:13:06","slug":"suomalaisen-korun-historia-ennen-itsenaistymisen-aikana","status":"publish","type":"product","link":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/tuote\/suomalaisen-korun-historia-ennen-itsenaistymisen-aikana\/","title":{"rendered":"Korujen esihistoriaa Suomessa"},"content":{"rendered":"

 <\/p>\n

Tuula Poutasuo<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

KORUJEN ESIHISTORIAA SUOMESSA<\/p>\n

Kivikausi (8600 e.Kr. – 1500 e.Kr.) \u00a0Pronssikausi (1500 e.Kr. – 500 e.Kr.) Rautakausi (500 e.Kr. -1300 j.Kr.)<\/p>\n

Kivikauden liuskerenkaita ja meripihkariipuksia<\/em><\/p>\n

Suomen kivikauden taiteen kiehtovimpiin luomuksiin kuuluvat Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalaukset ajalta n. 5000-2500 e.Kr. Kiinnostusta lis\u00e4\u00e4v\u00e4t viel\u00e4 meripihkariipukset, jotka l\u00f6ytyiv\u00e4t maalausten edest\u00e4 j\u00e4rven pohjasta. Riipuksia on nelj\u00e4, joista yksi muistuttaa karhun p\u00e4\u00e4t\u00e4 ja kolme on ihmiskasvoisia. Kun katsoo kauempaa j\u00e4rvelt\u00e4 kalliota, siin\u00e4 voi hahmottaa ihmisen p\u00e4\u00e4n profiilin. Kuvia on maalattu kallioon punamullalla satojen vuosien aikana. Kuvakent\u00e4ss\u00e4 on ihmishahmoja, hirvi\u00e4, koiraksi tulkittu otus sek\u00e4 k\u00e4mmenen ja tassun j\u00e4lki\u00e4.[1]<\/a> (kuvat 1-4)<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 1: Ristiinan Astuvansalmen kallio. Kalliomaalaukset kuuluvat Pohjoismaiden suurimpiin. Kuvia ja kuvioita on yli 90. Kuvakent\u00e4n pituus on 16,5 metri\u00e4 ja korkeus 5,5 metri\u00e4. Kuva Kivik\u00e4s Pekka, Inv.nro K2336\/02692
\nKeski-Suomen Museo, Finna.fi<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 2: L\u00e4hikuvassa hirvi\u00e4 ja ihmishahmoja. Kuva Helen Taskinen, Inv.nro AKD47535:1, Museovirasto<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 3: Jousik\u00e4tinen nainen, jota kutsutaan nimell\u00e4 Astuvan Artemis tai Tellervo. Kuva Pekka Kivek\u00e4s, Inv.nro K2336\/02757, Keski-Suomen museo.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 4: Meripihkariipus \u201dAstuvan ukko\u201d. Kuva Ritva B\u00e4ckman, Inv.nro AKD23183:1, Museovirasto Finna.fi<\/p>\n

 <\/p>\n

Vanhimpia korujamme ovat kairatut kampakeraamiset liuskerenkaat. Luusta tai sarvesta veistetyt esineet eiv\u00e4t ole s\u00e4ilyneet. Meripihka oli haluttua ja kallisarvoista. Sit\u00e4 saatiin Jyllannin l\u00e4nsirannikolta ja It\u00e4meren etel\u00e4- ja kaakkoisrannoilta, Virolaiset kauppiaat ovat tuoneet Suomeen meripihkakoruja ja k\u00e4sittelem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 meripihkaa. He vaihtoivat niit\u00e4 turkiksiin, hylkeen nahkaan ja traaniin. Suomesta on l\u00f6ydetty l\u00e4hes 300 meripihkaesinett\u00e4: riipuksia, putkihelmi\u00e4, renkaita, kiekonmuotoisia levyj\u00e4 ja nappeja.[2]<\/a> (kuvat 5-7)<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 5: Liuskerengas, liuskekive\u00e4. Kuva Museovirasto, Inv.nro KM2657:3<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 6: Meripihkanappeja, Kierikkisaari, Yli-Ii. Kuva Markku Haverinen, Museovirasto KM16149:18, KM15663:462-463, Inv.nro AKDG2758:1<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 7: Mets\u00e4pirtin Ihmiskasvoinen meripihkariipus, neoliittinen kivikausi 4000-2000 eKr, pituus 52mm, leveys 21,5 mm, Inv.nro KM1922:392 Museovirasti0 Finna.fi<\/p>\n

 <\/p>\n

Pronssikauden silm\u00e4lasisolkia, kaularenkaita ja rannerenkaita <\/em><\/p>\n

Pronssikausi oli kaupank\u00e4ynnin voimakas kasvuaika ja meripihkakorujenkin tuonti lis\u00e4\u00e4ntyi. Kaikki metalli tuotiin Suomeen, pronssi etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 valmiina esinein\u00e4 l\u00e4nnest\u00e4 ja id\u00e4st\u00e4. Spiraalein koristeltuja pronssiesineit\u00e4 tuotiin Skandinaviasta ja Keski-Euroopasta. Id\u00e4st\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n puolelta tuotiin muun muassa pronssikirveit\u00e4. Korut, ty\u00f6kalut ja aseet kertovat yhteiskunnan vauraudesta, mutta haudat ovat usein l\u00f6yd\u00f6tt\u00f6mi\u00e4.[3]<\/a>(kuvat 8-13)<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 8: Kaularengas, kolme p\u00e4\u00e4ll\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4\u00e4 rengasta pronssikauden viimeiselt\u00e4 jaksolta, suurimman halkaisija 200mm. Museovirasto, kuva Markku Haverinen, Inv,nro KM2476:3.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 9: 2. Lasihelmi\u00e4, Ristiretkiaika. 3,4. Kupurasoljet, pronssi, Ristiretkiaika. 5,6,7,8: Hevosenkenk\u00e4solkia, pronssi, Ristiretkiaika. 9: Rannerenkaita, Ristiretkiaika. 10, 11, 12: Hopeasormuksia, Ristiretkiaika.13: Hopealevyriipus, rintariipus, viikinkiaika. 14: Ketjunkantaja, pronssi, ristiretkiaika. 15: Hevosenp\u00e4\u00e4koristeinen ketjunjakaja, pronssi, Ristiretkiaika. 16: Ketjunkantaja, pronssi, Ristiretkiaika. 17: Permalainen pronssiriipus, viikinkiaika. 18: Kankiketjun paloja, pronssi, Ristiretkiaika. 26: Puukontuppi, k\u00e4rkihela, pronssi, Ristiretkiaika.\u00a0 30: Tulusraudan katkelma, rauta, Ristiretkiaika. 31: Silm\u00e4kirves, rauta, Ristiretkiaika. 32: Viikate, rauta, Ristiretkiaika. Kuva Museovirasto, Inv.nro KM14498:1-32 Pronssineula Kiikasta. Kuva Markku Haverinen, Inv.nro AKDG2815:1<\/p>\n

Pronssikorut ovat n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4, etenkin kookkaat silm\u00e4lasisoljet, joita koristavat geometriset muodot. T\u00e4m\u00e4 silm\u00e4laseja muistuttava solkityyppi on keskiruotsalainen. Soljilla ja neuloilla kiinnitettiin vaipat ja viitat ja vaatteita koristeltiin my\u00f6s pronssispiraalein.[4]<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Korumuotia rautakauden alkupuolelta (n.200-600 j.Kr.)<\/em><\/p>\n

Pronssikorujen suosio jatkui my\u00f6s pronssikauden j\u00e4lkeen. Nuoremman roomalaisajan (200-400 j.Kr.) hautal\u00f6yt\u00f6ihin kuuluu emaloinnilla koristeltuja pronssisia hevosenkenk\u00e4solkia ja ensimm\u00e4iset jalometalliesineet. Rovaniemelt\u00e4 on l\u00f6ytynyt kansainvaellusajan (400-600 j.Kr.) pronssista valettu hopeoitu reliefisolki, joka on p\u00e4\u00e4lt\u00e4 kullattu. Merovingiajalta (600-800 j.Kr.) on muun muassa Euran Pappilanm\u00e4en pronssinen k\u00e4\u00e4rmesolki. Muita solkityyppej\u00e4 ovat rapusoljet, tasavartiset soljet ja py\u00f6re\u00e4t puhkonaiset soljet. Er\u00e4s muoti-ilmi\u00f6 olivat pronssiset kaularenkaat, joita k\u00e4yttiv\u00e4t sek\u00e4 naiset ett\u00e4 miehet. Raudasta taottuja korujakin on tuotu Veikselin yl\u00e4juoksulta, vankkatekoisia rautaisia rannerenkaita, joiden kaltaisia meill\u00e4kin taottiin. Suomeen tuli my\u00f6s kauppiaita Vienan Karjalasta Oulujoen vesist\u00f6\u00e4 my\u00f6ten Oulunsuun markkinoille mukanaan rautaa, helmi\u00e4 ja turkiksia. [5]<\/a>(kuvat 1-5)<\/p>\n

 <\/p>\n

Rautakaudella viikingit harjoittivat kaupank\u00e4ynti\u00e4 eri kansojen kesken <\/em><\/p>\n

Viikinkiaika kesti 700-luvun lopulta 1000-luvulle. Sin\u00e4 aikana viikingit tekiv\u00e4t l\u00f6yt\u00f6retki\u00e4\u00e4n Pohjois-Amerikkaan asti. He my\u00f6s vilkastuttivat laivoillaan It\u00e4meren ja Suomenlahden liikenteen ry\u00f6st\u00f6- ja valloitusretkill\u00e4\u00e4n sek\u00e4 kauppamatkoillaan. Yksi heid\u00e4n kauppapaikoistaan sijaitsi Kemi\u00f6nsaaren Hiittisen saarella Kyrksundetissa (Kirkonsalmi). Sielt\u00e4 on l\u00f6ydetty kaupank\u00e4ynniss\u00e4 k\u00e4ytetty punnuksia ja rahoja.[6]<\/a> Viikinkien oma kauppapaikka Ruotsin Birka oli tuttu suomalaisille, ainakin kauppamiehille. Birkan hautal\u00f6yd\u00f6iss\u00e4 on suomalaisiakin esineit\u00e4.[7]<\/a> Viikinkien Id\u00e4ntiell\u00e4 on ilmeisesti ollut mukana suomalaisia. Esimerkiksi Myn\u00e4m\u00e4elt\u00e4 l\u00f6ytyneen miekan s\u00e4il\u00e4kirjoitus kertoo, ett\u00e4 miekka on toden n\u00e4k\u00f6isesti kuulunut It\u00e4-Rooman keisarin Konstantinos VIII:n henkivartiokaartin miehelle.[8]<\/a> Viikinkiajan pronssisissa kupurasoljissa ja napeissa on suomalaisena piirteen\u00e4 tappikoristelu. Naisten rinnuksilla riippuneet ketjut kiinnittyiv\u00e4t koristeellisiin ketjunkannattajiin.[9]<\/a><\/p>\n

Viikinkien Pohjantiet\u00e4 p\u00e4\u00e4si tarunhohtoiseen Bjarmiaan Vienanmeren rannoille. Viikingit perustivat valtioitaan 800-luvulla Kaukasukselle, Novgorodiin, Kiovaan ja Staraja Ladogaan. \u00a0Viikinkien my\u00f6t\u00e4 Kaukasukselta kulkeutui keskiaasialaista hopeaa L\u00e4nsi-Eurooppaan ja Bysanttiin. Viikinkien Pohjantien, Norwegenin, matkoja Bjarmiaan turvasi Bj\u00f6rk\u00f6n kaupparauha. Bjarmiasta tuotiin hopeaa, mursunluuta ja vaimoja.[10]<\/a><\/p>\n

Hopearahat innoittivat viikinkej\u00e4 Id\u00e4ntielleen. Ruotsin Birkasta he matkasivat laivoillaan Suomenlahden etel\u00e4rannikkoa Nevajoelle, Laatokalle ja Olhavanjokea Ilmaj\u00e4rvelle. Sielt\u00e4 he jatkoivat Ven\u00e4j\u00e4n jokiverkostoa pitkin Mustallemerelle ja Bysanttiin. Volgaa pitkin matkatessa viikingit k\u00e4viv\u00e4t kauppaa turkinsukuisten bolgaarien kanssa. Bolgaarien valtakunnan p\u00e4\u00e4kaupunki Bolgar Volgan mutkassa oli markkinapaikka. Sinne viikingit tulivat lastinaan turkiksia, hunajaa ja orjia. Vaihtokaupassa kertyi hopearahoja. \u00a0Suomestakin niit\u00e4 rahoja on l\u00f6ytynyt muun muassa kaulakoruista. Viikinkiajalta on per\u00e4isin my\u00f6s \u00c4ht\u00e4v\u00e4n N\u00e5dj\u00e4rvelt\u00e4 l\u00f6ytynyt rullap\u00e4inen pronssinen hevosenkenk\u00e4solki vuoden 1000 tienoilta.[11]<\/a> (kuvat 9-13)<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 10: L<\/span>intuneula, <\/span>pronssi<\/span>, <\/span>Valkeakoski<\/span>. Kuva <\/span>Kirmo<\/span> Ekholm, <\/span>Inv.nro<\/span> AKDG2789<\/span>:1<\/span>, Museoviras<\/span>to. Finna.fi<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 11: Rapusolki, <\/span>pronssi<\/span>, rautakausi, <\/span>Uusikaupunki, Kalanti, <\/span>Kalmum\u00e4ki<\/span>.<\/span> M<\/span>itat <\/span>9<\/span>,0<\/span>x12 cm.<\/span> Kuva Timo Syrj\u00e4nen<\/span>, KM<\/span> 8912:11<\/span>8<\/span>, Museovirasto, Finna.fi<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 12: Hevosriipus, <\/span>pronssi, <\/span>Salla<\/span>, Onkamo<\/span>.<\/span>\u00a0<\/span> M<\/span>itat <\/span>24<\/span>,0x36,0 mm. Kuva Leena <\/span>Tomanter\u00e4<\/span>, <\/span>Inv.nro<\/span> AKD25347<\/span>:1,<\/span> Museovir<\/span>asto, Finna.fi<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 13: Kaulaketju<\/span>, <\/span>hopearahoja, <\/span>Hauhon Lehdesm\u00e4ki<\/span>, <\/span>V<\/span>iikinkiaika, rautakausi<\/span>. <\/span>Inv.nro<\/span> R<\/span>KHY1863-6:1<\/span>, Kansallismuseo<\/span>, Rahakammion kokoelmat<\/span>, Finna.fi<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Rautakauden merkitt\u00e4vi\u00e4 l\u00f6yt\u00f6paikkoja Suomessa<\/em><\/p>\n

Lev\u00e4nluhdan vesikalmisto Isossakyr\u00f6ss\u00e4 (300-800 j.Kr.)<\/p>\n

Lev\u00e4nluhdan rautakautinen vesikalmisto on Suomen kuuluisimpia arkeologisia kohteita, sill\u00e4 siihen liittyy mystiikkaa. Kansantarinat kertovat l\u00e4hteest\u00e4 nousseen luita ja rautapitoinen vesi on v\u00e4rj\u00e4ytynyt kev\u00e4isin verenpunaiseksi. L\u00e4hes sata vainajaa, etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 naisia ja lapsia oli haudattu lampeen, joka oli kutistunut l\u00e4hteeksi. L\u00e4hteest\u00e4 on l\u00f6ydetty ranne- ja kaulakoruja, jotka oli valmistettu kupariseoksesta, pronssista tai messingist\u00e4. Vainajien korut ovat tyypillisi\u00e4 Suomen rautakauden aikaisia korutyyppej\u00e4 ja todenn\u00e4k\u00f6isesti kotimaista ty\u00f6t\u00e4. Koruissa k\u00e4ytetty kupari on per\u00e4isin Kreikan ja Bulgarian kuparimalmeista. N\u00e4m\u00e4 alueet tuottivat pronssi- ja rautakauden aikana paljon kuparia, joka levisi ymp\u00e4ri Eurooppaa muun muassa lahjoina, sotasaaliina ja kauppatavarana. Metalleja my\u00f6s uusiok\u00e4ytettiin sulattamalla esineit\u00e4 uusia valoksia varten.[12]<\/a> (kuvat 14-17)<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 14: Lev\u00e4luhdan uhril\u00e4hde, Isokyr\u00f6. Kuva Mikael Nyholm, Inv.nro AKDG2665:2, Museovirasto Finna.fi<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 15: P<\/span>ronssinen rannerengas, <\/span>merovingiaika (<\/span>550-800<\/span>) rautakausi.<\/span> Halkaisija, suurin <\/span>70 mm, pienin 56 mm. <\/span>Inv.nro<\/span> KM21926:2<\/span>, <\/span>Museovirasto Finna.fi<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 16: Pronssinen rannerengas, <\/span>merovingiaika (<\/span>550-800<\/span>), rautakausi,<\/span> halkaisija suurin 66,0 mm, pienin<\/span> 47,0 mm. <\/span>Inv<\/span>.nro<\/span> KM2440:9<\/span>, <\/span>Museovirasti<\/span> Finna.fi<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Luistarin merovingi- ja viikinkiajan kalmisto Eurassa (n. 600-1050 j.Kr.)<\/p>\n

Luistarin Merovingiajan (n. 600-800 j.Kr.) haudoista l\u00f6ydettyjen korujen joukossa on pronssisia tasavarsisolkia ja rapusolkia, jotka ovat mahdollisesti paikallista tekoa. Varakkaan naisen haudasta on l\u00f6ytynyt savimassasta ja lasista tehdyt helmet, pronssiset k\u00e4\u00e4rme- ja rapusolki sek\u00e4 rautainen sankasolki. Miesten haudoista on s\u00e4ilynyt vaatteiden solkia. koruneuloja sek\u00e4 aseita. Viikinkiajan (n. 800-1025 j.Kr.) haudoissa on runsaasti koruja. Naisten ja miesten vaatteita koristeltiin erilaisin pronssilankakuvioin. Naisten koruissa on eri materiaaleista tehtyj\u00e4 helmi\u00e4 sek\u00e4 hopeakolikoista tehtyj\u00e4 riipuksia. Viikinkiajan loppupuolen haudoista on l\u00f6ytynyt massiivisia pronssiketjuja, jotka riippuivat soikeisiin kupurasolkiin kiinnitetyist\u00e4 ketjunkannattajista.[13]<\/a>Luistarissa on my\u00f6s esineett\u00f6mi\u00e4 hautoja. Voi olla, ett\u00e4 kalmiston k\u00e4ytt\u00f6 on jatkunut 1100-luvun loppuun asti.[14]<\/a>(kuvat 18-21)<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 18: Pronssinen kaulakoru<\/span> KM<\/span> 24740:164<\/span>, rautakausi<\/span>.<\/span> Kuva Markku Haverinen, <\/span>Inv<\/span>.<\/span>nro<\/span> AKDG3052:1<\/span>. Museovirasto Finna.fi<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 19: Rannerengas, pronssia<\/span>, rautakausi<\/span>. Kuva Markku Haverinen<\/span>, <\/span>Inv.nro<\/span> KM18000:<\/span>1873. Museovirasto Finna.fi<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 20: Spiraali<\/span>rengas<\/span>, rautakausi. Kuva Markku Haverinen. <\/span>Inv.nro<\/span> AKDG3950:1. Museovirasto Finna.fi<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 21: Kaularengas, pronssia, pronssikauden viimeinen jakso. Kolme p\u00e4\u00e4ll\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4\u00e4 rengasta, halkaisija, suurin <\/span>200 mm.<\/span>, <\/span>Inv.nro<\/span> KM2476:3. Museovirasto Finna.fi<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Tuukkalan my\u00f6h\u00e4israutakautinen ja keskiaikainen kalmisto Mikkeliss\u00e4 (1200-luvun lopulta 1400-luvun alkuun)<\/p>\n

Savosta on runsaasti esinel\u00f6yt\u00f6j\u00e4. Tuukkalan kalmisto Mikkeliss\u00e4 on Savon merkitt\u00e4vin rikkaine esinel\u00f6yt\u00f6ineen. Vainajat ovat saaneet mukaansa ty\u00f6kaluja ja koruja. Korujen joukossa on pronssi- ja rautarenkaita, emalikoristeinen hopeariipus, soikeita kupurasolkia, kokonaisia helmikoruja ja ristiretkiajan (1025-1300 j.Kr.) hopeisia hevosenkenk\u00e4solkia. L\u00f6yt\u00f6ihin kuuluu viel\u00e4 vy\u00f6nsolkia ja niitein koristeltu nahkavy\u00f6.12 \u00a0\u00a0Varhaisimmat soikeamuotoisot soljet tulivat muotiin viikinkiajalla. Savonkarjalaisten ristiretkiaikaisten soikeiden kupurasolkien esikuvat ovat viikinkiajan Skandinaviassa.[15]<\/a>(kuvat 22-25)<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 22: Py\u00f6re\u00e4 hopealevyriipus<\/span>, rautakausi, viikinkiaika<\/span>. Kuva Ritva B\u00e4ckman<\/span>, <\/span>Inv.nro<\/span> KM2481:188<\/span>, <\/span>Museovirasto<\/span>\u00a0Finna<\/span>.<\/span>fi<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 23: Pronssinen<\/span> p<\/span>almettiriipus<\/span> vainajan jalkov\u00e4list\u00e4<\/span>. Kuva Esa Mikkola<\/span>, <\/span>I<\/span>nv.nro<\/span> AKDG1450:<\/span>406<\/span>, <\/span>Museovirato<\/span> Finna.fi<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 24: Yksityiskohta niittikoristeisesta nahkavy\u00f6st\u00e4<\/span>. Kuva Esa Mikkola, <\/span>Inv<\/span>.nro<\/span>\u00a0 <\/span>AK<\/span>DG<\/span>1450:390<\/span>, Museovirasto<\/span> F<\/span>inna.fi<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 25: Py\u00f6re\u00e4 hopealevyriipus, viikinkiaika, rautakausi<\/span>, <\/span>Kuva<\/span> Ritva B\u00e4ckman, <\/span>KM2481:83<\/span>, <\/span>Inv.nro<\/span> AKDG<\/span>23078:1<\/span>, Museovirasto Finna.fi<\/span>\u00a0<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

VIITTEET<\/p>\n

    \n
  1. Gr\u00f6nhagen 2004, 1; Edgren 1984, 64, 65.<\/li>\n
  2. Gr\u00f6nhagen 2004,1; Edgren 1984, 49,52,55,57.<\/li>\n
  3. Salo 1984, 101-106, 112.<\/li>\n
  4. Salo 1984, 140, 141, 143-147.<\/li>\n
  5. Salo 1984, 173-175, 191-193;<\/li>\n
  6. Haggr\u00e9n & al 2015, 333.<\/li>\n
  7. Salo & Honka-Hallila 1984, 317-330 Suomi viikinkien aikakaudella; 318-319 kauppapaikka Volgan mutkassa.<\/li>\n
  8. Gr\u00e4slund 1984, 320 Birka.<\/li>\n
  9. Saarnisto 2003, 355 (suomalainen viikinki?)<\/li>\n
  10. S\u00f6derlund 1996, 72-79. Bjarmien mailla.<\/li>\n
  11. Lehtosalo-Hilander 1984, 353-360.<\/li>\n
  12. Oulun yliopisto https:\/\/www.sttinfo.fi\/tiedote\/uusi-tutkimus-vahvistaa-levanluhdan-olleen-paaasiassa-naisten-ja-lasten-kalmisto?publishherld=57858920&releaseld=<\/a><\/li>\n<\/ol>\n

    https:\/\/www.sttnfo.fi<\/a> Lev\u00e4nluhdan korut liitt\u00e4v\u00e4t Suomen eurooppalaiseen vaihdantaverkostoon<\/p>\n

      \n
    1. Lehtosalo-Hilander 1984, 348-349: Luistarin kotisivu https:\/\/luistari.fi<\/a>;<\/li>\n
    2. \u00a0Sarvas 1987, 24,25; https:\/\/yle.fi\/3-5876893<\/a> Tuukkalan kalmistosta tehty korul\u00f6yt\u00f6j\u00e4.<\/li>\n
    3. \u00a0 Taavitsainen 14.3. 2022 Tuukkalan kalmiston esineist\u00e4 ja savokarjalaisista kupurasoljista.<\/li>\n<\/ol>\n

       <\/p>\n

      L\u00c4HTEET JA KIRJALLISUUS<\/p>\n

      Suullisisia tietoja antanut<\/em>:<\/p>\n

      Suuret kiitokset arkeologi Jussi-Pekka Taavitsainen, arkeologian professori emeritus Turun yliopisto. Sain hienon johdatuksen esihistoriaan, kauppareitteihin ja hy\u00f6dylliseen kirjallisuuteen Helsingiss\u00e4 24.11.2021 ja 14.3.2022.<\/p>\n

      Kirjallisuus<\/em><\/p>\n

      B\u00f6\u00f6k, Netta toim., Bjarmien mailla, Pinegajoen kyli\u00e4 tutkimassa<\/em>, Kirjapaino Osakeyhti\u00f6 Kaleva, Oulu 1996.<\/p>\n

      Edgren, Torsten, Kivikausi<\/em>, Suomen historia 1, Weilin+G\u00f6\u00f6s, Espoo 1984.<\/p>\n

      Gr\u00e4slund, Anne-Sofie 1984, 320, Birka<\/em>, Suomi viikinkien aikakaudella, Keski- ja my\u00f6h\u00e4israutakausi, Suomen historia 1, Weilin+G\u00f6\u00f6s, Espoo 1984.<\/p>\n

      Gr\u00f6nhagen, Juhani 2004, Kalliokuvia ja meripihkaa<\/em>, Suomen Muinaistaideseura ry.<\/p>\n

      Haggr\u00e9n, Georg; Halinen, Petri; Lavento, Mika; Raninen, Sami & Wessman, Anna, Muinaisuutemme j\u00e4ljet, Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle<\/em>, Gaudeamus, Print Press, Viljandi 2015.<\/p>\n

      Kivikoski, Ella, Die Eisenzeit Finlands<\/em>, Bild und Text, Finnische Altertumsgesellschaft, Helsinki 1987 Oy Weilin+G\u00f6\u00f6s Ab.<\/p>\n

      Lehtosalo-Hilander. Pirkko-Liisa, Muotia ja muotoilua<\/em>, Keski- ja my\u00f6h\u00e4israutakausi, Suomen historia 1, Weilin+G\u00f6\u00f6s, Espoo 1984.<\/p>\n

      Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa, Luistari A Burial ground Reflecting the Finnish Viking Age Society<\/em>, Helsingin yliopiston v\u00e4it\u00f6skirja. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1982.<\/p>\n

      Mannermaa, Kristiina& Purra, Pia, Helsingin yliopisto, uutinen \u00c4\u00e4nisen Peurasaaren hautal\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 https:\/\/www.helsinki.fi\/fi\/uutiset\/kulttuuri\/\/hammasriipukset-kertovat-hirven-tarkeasta-asemasta-kivikaudella<\/a><\/p>\n

      Paajaste, Kai, toim.Tupenkolahuttajien mailla, Vuokkiniemi esihistoriasta toiseen maailmansotaan<\/em>, Vuokkiniemi-Seura, Mustasaari 2006, Gummeruksen kirjapaino Oy, Jyv\u00e4skyl\u00e4 2006.<\/p>\n

      Saarnisto, Martti, Karjalan synty<\/em>. Viipurin l\u00e4\u00e4nin historia 1, Karjalan Kirjapaino Oy, 2003.<\/p>\n

      Sarvas, Pekka, Esihistoriallinen taide<\/em>, Ars Suomen taide 1, Weilin+G\u00f6\u00f6s, Kustannusosakeyhti\u00f6 Otava, Keuruu 1987.<\/p>\n

      Suomen Moneta https:\/\/www.suomenmoneta.fi\/blogi\/160-viikingit-toivat-ensimmaeiset-hopearahat-suomeen<\/a><\/p>\n

      S\u00f6derlund, Aaro, Vienanjoen alue kaupank\u00e4ynnin ja kulttuurin v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/em>, Bjarmien mailla, Pinegajoen kyli\u00e4 tutkimassa, toim. Netta B\u00f6\u00f6k, Kirjapaino Osakeyhti\u00f6 Kaleva, Oulu 1996.<\/p>\n

      Valkonen, Markku & Valkonen, Olli, Suomen taide, Varhaiskaudet<\/em>, Suomen ja maailman taide 1, WSOY, Porvoo 1982.<\/p>\n

      Zetterberg, Seppo, Viron historia<\/em>, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS, Karisto Oy, H\u00e4meenlinna 2007.<\/p>\n

      <\/a><\/a><\/p>\n

       <\/p>\n

      TAIKE on tukenut kirjoittajaa.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

       <\/p>\n

       <\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"product_cat":[37],"product_tag":[36,487,489,48,42,78,490,491,488,492],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product\/1428"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1428"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1428"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=1428"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=1428"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}