{"id":1421,"date":"2021-12-07T13:36:34","date_gmt":"2021-12-07T11:36:34","guid":{"rendered":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/?post_type=product&p=1421"},"modified":"2022-02-25T13:21:15","modified_gmt":"2022-02-25T11:21:15","slug":"suomalaiset-designrannekellot","status":"publish","type":"product","link":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/tuote\/suomalaiset-designrannekellot\/","title":{"rendered":"Suomalaiset designrannekellot"},"content":{"rendered":"

PEKKA PIEK\u00c4ISEN DESIGNKELLOJA 1970-LUVULTA<\/strong><\/p>\n

Pekka Piek\u00e4inen (1945-2004) toimi vuodesta 1971 l\u00e4htien Auran Kultasepp\u00e4 Oy:n p\u00e4\u00e4suunnittelijana parinkymmenen vuoden ajan. 1970-luvulla Piek\u00e4inen suunnitteli 40 korukellon kokoelman sveitsil\u00e4iselle Tissot\u2019lle. Auran Kultasepp\u00e4 Oy:ss\u00e4 valmistettiin hopeiset rannekkeet. Valmistettujen kellojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli noin 120\u00a0000. N\u00e4ist\u00e4 p\u00e4\u00e4osa meni myyntiin Ranskaan ja Sveitsiin.<\/p>\n

 <\/p>\n

LAPPONIA JEWELRYN KELLOT<\/strong><\/p>\n

Ideasta tuotantoon<\/strong>
\nIdea kellojen valmistuksesta Lapponialla tuli 1970-luvun alussa taiteilija Bj\u00f6rn Weckstr\u00f6milt\u00e4. H\u00e4n ehdotti Pekka Anttilalle korumaisten kellojen valmistusta t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n Lapponian korumallistoa. Weckstr\u00f6m halusi luoda \u201dtotaalisen lookin\u201d korujen kantajille ja sai ennakkoluulottoman Anttilan vakuutetuksi ideasta. Korumaisten kellojen suunnittelu oli maailmalla, kuten Suomessakin, uusi ilmi\u00f6 johon Lapponia rohkeasti tarttui. Kellojen valmistus oli uusi aluevaltaus yritykselle jonka p\u00e4\u00e4paino oli korujen valmistuksessa. Alkuvaiheiden suunnitteluty\u00f6ss\u00e4 konsultointiapua saatiin Suomen Kellosepp\u00e4koulun opettaja Hannu Ruokolalta ja kellosepp\u00e4 Harry \u00c5kermanilta. Ruokola jakoi yleist\u00e4 kellotietouttaan Lapponialle ja \u00c5kerman oli mukana kellojen tuotannon suunnittelussa, koneistojen valinnassa sek\u00e4 ensimm\u00e4isten kellomallien koneistamisessa. Kultaseppien ty\u00f6njohtaja Aimo Anttila sek\u00e4 taiteilija Bj\u00f6rn Weckstr\u00f6m veiv\u00e4t projektia eteenp\u00e4in Lapponialla.<\/p>\n

 <\/p>\n

Monen palan summa<\/strong>
\nTuotannon alkuaikoina kellojen valmistuksessa vaadittiin erityist\u00e4 ratkaisukyky\u00e4 tekniikan asettamien rajojen vuoksi. Kellomalleissa on seppien ja taiteilijoiden yhteisty\u00f6n\u00e4 oivallettuja hienoja teknisi\u00e4 ratkaisuja. Tekniikan asettamia reunaehtoja, mm. kellojen lukoissa, nupeissa ja rannekkeiden sulavuudessa ratkotaan yhdess\u00e4, tavoitteena sek\u00e4 esteettinen ett\u00e4 toimiva lopputulos.<\/p>\n

Kellojen tuotantoketju Lapponialla on pysynyt vuosikymmenten aikana l\u00e4hes samanlaisena, automaatiotekniikoiden kehittyminen ei ole muuttanut kellojen valmistusta. Tuotantoprosessi alkaa taiteilijan luonnoksesta, josta mallisepp\u00e4 aloittaa prototyypin ty\u00f6st\u00f6n. Luonnos voi olla piirros, savesta tehty malli tai taiteilija saattaa ohjata mallisep\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 henkil\u00f6kohtaisesti.<\/p>\n

Kellojen kuoret ja rannekkeet valmistetaan valamalla. Kultasepp\u00e4 esik\u00e4sittelee kuoren ennen sen l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 koneistukseen tehtaalle. Esik\u00e4sittelyss\u00e4 ty\u00f6stet\u00e4\u00e4n mahdollisia valuvirheit\u00e4 ja muutamissa malleissa kuorten kiilt\u00e4v\u00e4t reunat hiotaan valmiiksi ennen koneistusta. Koneistus on kellotehtaalla tapahtuva tarkkuusty\u00f6vaihe, jossa kuori ja koneisto sovitetaan yhteen, tehd\u00e4\u00e4n lasiura ja koneistolle takapohja. Kellon valmistuksessa t\u00e4m\u00e4 on yksi haastavimmista vaiheista, koska mittatarkkuudelta vaaditaan erityisen paljon.<\/p>\n

Koneistuksesta kuori palaa Lapponialle ja kokonaisuuden tekeminen alkaa. Kultasepp\u00e4 ty\u00f6st\u00e4\u00e4 kellon valmiiksi, jonka j\u00e4lkeen se toimitetaan kellosep\u00e4lle koneiston, kellotaulun ja lasin asennukseen. Lopputarkastuksen j\u00e4lkeen kello on valmis l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4lleenmyyjille. Koska asiakkaiden ranteiden paksuus vaihtelee, on Lapponia huomioinut rannekkeiden s\u00e4\u00e4d\u00f6n valmistamalla erikokoisia s\u00e4\u00e4t\u00f6paloja niit\u00e4 malleja varten joissa se on mahdollista. Rannekkeen symmetrian s\u00e4ilytt\u00e4miseksi s\u00e4\u00e4t\u00f6paloja on tehty sek\u00e4 lyhyit\u00e4 ett\u00e4 pitki\u00e4.<\/p>\n

Varhaisissa malleissa kaikki kellon osat koneistoa lukuun ottamatta valmistettiin Suomessa, jossa tehtiin my\u00f6s kellojen koneistus. Koneistus siirtyi my\u00f6hemmin Sveitsiin ja Saksaan. Koneistojen valinnassa p\u00e4\u00e4dyttiin sveitsil\u00e4isiin ETA-koneistoihin. Lapponian kelloja ei ole sarjanumeroitu, toisin kuin joitakin rajoitettuja korusarjoja. Kellojen ainutlaatuisesta muotoilusta kertoo my\u00f6s se, ett\u00e4 Weckstr\u00f6min kellomalleja kopioitiin maailmalla. Istral ja Kitty Hawk ovat myydyimm\u00e4t kellomallit ja niit\u00e4 valmistettiin vuodesta 1981.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kello kuin koru<\/strong>
\nEnsimm\u00e4iset Lapponian kulta- ja hopeakellot valmistuivat 1975 Weckstr\u00f6min suunnittelemana. Tiedonantaja-kultakello sai odottamattoman vastaanoton Baselin kellomessuilla, kun tilauksia korumaiselle kellolle tuli kymmenitt\u00e4in. Suurta huomiota osakseen saivat my\u00f6s hopeaa ja akryyli\u00e4 vallankumouksellisesti yhdist\u00e4neet Aikarauta, Aikasauva ja Super Star. N\u00e4iss\u00e4 malleissa kellon koneistot n\u00e4kyv\u00e4t paksun akryylin alta. Kultaisen Aurinkokello-riipuskellon sanottiin olevan kaunis kuin koru. Kellojen suunnittelussa onnistuttiin toteuttamaan idea kellosta, joka on kuin koru. Varhaisimpia malleja lukuun ottamatta Lapponian kelloissa on pysynyt hyvin samanlainen numeroimaton ja pelkistetty kellotaulu sek\u00e4 osoittimet. N\u00e4iden l\u00e4ht\u00f6kohtien ymp\u00e4rille on syntynyt erilaisia kiehtovia muotoja ja tarinoita viidelt\u00e4 eri taiteilijalta. Lapponian kelloista on tullut kansainv\u00e4linen ker\u00e4ilykohde, jossa idea suomalaisesta, korkealaatuista muotoilua edustavasta kellosta on onnistuttu toteuttamaan.<\/p>\n

Lapponia Jewelryn valmistamia kelloja on kaikkiaan 49 eri mallia ja ne ovat suunnitelleet Bj\u00f6rn Weckstr\u00f6m, Zoltan Popovits, Poul Havgaard, Christophe Burger ja Pekka Hirvonen.<\/p>\n

Lapponian kellojen valmistus p\u00e4\u00e4ttyi 2010-luvulla. Lapponia on nyky\u00e4\u00e4n osa Kalevala Korua.<\/p>\n

 <\/p>\n

SIROKORUN KORUKELLO<\/strong><\/p>\n

Kultasepp\u00e4 Matti Hyv\u00e4risen suunnittelema Sirko \u2013korukello on turkulaisen Sirokoru Ky:n mallistoa.<\/p>\n

 <\/p>\n

HARRI KOSKISEN VAKIO<\/strong><\/p>\n

Muotoilija Harri Koskinen suunnitteli vuonna 2003 Issey Miyakelle kuuden rannekellon sarjan, josta sittemmin on valmistettu 19 erilaista versiota. Kelloille on tunnusomaista kaksoiskellotaulut ja yksinkertainen muotoilu. Kelloissa on Seikon koneisto.<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hde:<\/strong> Suomen Kellomuseo<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"product_cat":[31],"product_tag":[36,45,120,126,51,30,52,24,122,119,114,118,121,117],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product\/1421"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1421"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1421"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=1421"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=1421"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}