Sotien aikana alkanut ja sen j\u00e4lkeen jatkunut tuontis\u00e4\u00e4nn\u00f6stely johti lopulta suomalaisen kelloteollisuuden syntyyn. T\u00e4t\u00e4 ennen suomalainen kellonvalmistus oli hyvin pienimuotoista. Sis\u00e4iset kellomarkkinat eiv\u00e4t olleet riitt\u00e4v\u00e4n suuret synnytt\u00e4\u00e4kseen omaa kelloteollisuutta. Toisaalta suhteellisen hyvin j\u00e4rjest\u00e4ytynyt kellojen maahantuonti tyydytti kotimaisen kellojen kysynn\u00e4n niin hinta- kuin laatumieless\u00e4. Ennen sotia kelloja oli my\u00f6s m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti riitt\u00e4v\u00e4sti tarjolla suhteessa kysynt\u00e4\u00e4n. Oman, suomalaisen kelloteollisuuden synnylle ei ollut t\u00e4m\u00e4n vuoksi aiemmin tarvetta.<\/p>\n
Vasta niukkuuden aika synnytti suomalaisen kelloteollisuuden. 1940 \u2013 1950-lukujen taitteessa syntyi joukko kotimaisia kellotehtaita, jotka valmistivat p\u00e4\u00e4asiassa isompia kelloja: sein\u00e4- ja p\u00f6yt\u00e4kelloja. Kaiken kaikkiaan kellotehtaita ja -pajoja toimi parisenkymment\u00e4. Tuolloin syntyneist\u00e4 tehtaista maineikkain ja tuotannollisesti suurin oli Tampereella toiminut Valmetin Instrumenttitehdas, joka valmisti Valmet-nimisi\u00e4 sein\u00e4- ja p\u00f6yt\u00e4kelloja. My\u00f6hemmin Valmet-merkki muuttui Aika-merkiksi tuotannon ja markkinoinnin siirrytty\u00e4 Valmetilta Pirkkalassa toimineelle Pertti Kiurulle. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Helsingin Vallilan Kellotehdas Vinha Oy:ssa valmistettiin tehdasmaisesti Ready-merkkisi\u00e4 sein\u00e4kelloja. Kolmas keskeinen kellotehdas oli Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 toiminut Kelloteollisuus Oy, jonka kellomerkki oli Syke. Yksitt\u00e4isen kellosep\u00e4n organisoimana syntyi my\u00f6s muutama kellomerkki. Kellosepp\u00e4 Otto Vilanto valmisti OV -sein\u00e4kelloja ja Kalevi Soidinsalo teki SK \u2013merkkisi\u00e4 sein\u00e4kelloja Kauniaisissa.<\/p>\n
Lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti suomalaisia kellomerkkej\u00e4 on ollut kaiken kaikkiaan varsin v\u00e4h\u00e4n ja niiden merkki- ja mallikohtaiset tuotantom\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat olleet suhteellisen pieni\u00e4. Suomalaiset j\u00e4lleenrakennusajan kellotehtaat olivat varsin lyhytik\u00e4isi\u00e4. Reilut puolet tehtaista ja pajoista toimi alle kymmenen vuoden ajan ja vain kaksi kellotehdasta jatkoi toimintaansa yli 20 vuoden ajan. Kellojen ja kellojen varaosien tuonnin vapauduttua sveitsil\u00e4iset ja saksalaiset kellomerkit valtasivat uudelleen markkinat ja suomalaiset kellotehtaat joutuivat sulkemaan ovensa yksi toisensa j\u00e4lkeen.<\/p>\n
<\/p>\n
L\u00e4hde:<\/strong> Suomen Kellomuseo<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"product_cat":[31],"product_tag":[36,51,30,52],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product\/1415"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1415"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1415"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=1415"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=1415"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}