Suomen Kellosepp\u00e4liiton perustivat alansa ammattitaidosta ja kellokaupan ep\u00e4reiluista kilpailukeinoista huolta kantaneen kellosep\u00e4t. N\u00e4m\u00e4 teemat ovat olleet esill\u00e4 liiton koko historian ajan. J\u00e4rjest\u00e4ytyneet kellosep\u00e4t ovat pyrkineet ohjaamaan alan kehityst\u00e4 sek\u00e4 sis\u00e4isin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksin ett\u00e4 toimimalla etuj\u00e4rjest\u00f6n\u00e4. Liitto perustettiin vuonna 1907. Idean isin\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 turkulaisia kelloseppi\u00e4 F. A. Ahlstr\u00f6mi\u00e4 (1869 \u2013 1940), Gottfried Anderssonia (1872 \u2013 1950), Hjalmar F\u00e4ld\u00e9ni\u00e4, D. A. F\u00e4ld\u00e9ni\u00e4 ja Ferdinand Kangasnieme\u00e4 (1871 \u2013 1933). Heid\u00e4n aikomuksenaan oli ostoyhti\u00f6n tai osuuskunnan aikaansaaminen ulkomaalaisten tavaroiden maahantuontia varten. He olivat tuolloin nuoria miehi\u00e4, eik\u00e4 heit\u00e4 sitonut ammattikunta-aikaan liittyv\u00e4t perinteet tai tavat. Perustavassa kokouksessa kes\u00e4kuussa 1907 keskusteltiin liiketoiminnallisesta yhteisty\u00f6st\u00e4 ja liittotoiminnan aloittamisesta. Liiton toiminta l\u00e4hti kangerrellen k\u00e4yntiin. Teht\u00e4viksi nousivat tuontikiinti\u00f6ihin vaikuttaminen ja kelloalan salakaupan kitkeminen. Vuonna 1919 hyv\u00e4ksyttiin uusi korjaushinnasto, jossa m\u00e4\u00e4riteltiin t\u00f6iden minimihinnat.<\/p>\n
Vuoden 1907 liittokokouksessa esiteltiin Kellosepp\u00e4-lehden ensimm\u00e4inen n\u00e4ytenumero. Sen oli kokonaan kirjoittanut ja toimittanut kellosepp\u00e4 Juho Holmsten-Heini\u00f6. H\u00e4n asetti julkaisulle aatteellisesti ja sis\u00e4ll\u00f6llisesti kovat tavoitteet. Suurista tavoitteista huolimatta seuraavaa lehden numeroa saatiin odottaa vuoteen 1921. Suomen Kellosepp\u00e4 \u2013nimisen\u00e4 lehte\u00e4 ryhdyttiin julkaisemaan 6 kertaa vuodessa. Lehden linjaksi m\u00e4\u00e4riteltiin kelloseppien yhteishengen kehitt\u00e4minen ja ammattitaidon edist\u00e4minen. Kellosepp\u00e4liiton j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi nopeasti 1920-luvun kuluessa. Vuonna 1921 liitossa oli 71 j\u00e4sent\u00e4. Vuoteen 1929 menness\u00e4 j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 oli noussut huikeaan 407 kellosepp\u00e4\u00e4n.
\n1920-luvulla kelloala sai nauttia talouskasvusta. Ty\u00f6t\u00e4 oli tarjolla koko maassa, asiakaskunta laajeni ja rahatalous levisi 1920-luvulla entist\u00e4 vahvemmin my\u00f6s maaseudulle, mink\u00e4 vuoksi kelloseppien elinehdot v\u00e4ljeniv\u00e4t pikkukaupungeissa ja kirkonkyliss\u00e4. Kello oli edelleen arvostettu esine, joka oli kuitenkin nyt entist\u00e4 useamman ulottuvilla. Monet tyt\u00f6t ja pojat saivat ensimm\u00e4isen kellonsa rippilahjaksi. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olivat yh\u00e4 p\u00e4\u00e4osin tasku- ja kaulakellot. Rannekelloja tuotiin maahan 1920-luvulla viel\u00e4 niin v\u00e4h\u00e4n, ettei niit\u00e4 edes tilastoitu.<\/p>\n
Hyv\u00e4t vuodet p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t 1929 lopulla tapahtuneeseen New Yorkin p\u00f6rssiromahduksen laukaisemaan talouslamaan, jonka vaikutukset ulottuivat my\u00f6s Suomeen. Kellojen tuonti romahti pula-aikana. Kellojen hinnat nousivat huimasti, kun markka oli irrotettava kultakannasta vuonna 1931. Kellosep\u00e4t selvisiv\u00e4t laman yli korjaust\u00f6iden avulla. Lis\u00e4tienesti\u00e4 kellosep\u00e4t saivat muiden tuotteiden myynnill\u00e4 ja korjauksella. Monet kellosep\u00e4t joutuivat lopettamaan toimintansa kiristyneen taloudellisen tilanteen vuoksi. Vuodesta 1931 l\u00e4htien L.N. Tuomi toimi lehden p\u00e4\u00e4toimittajana aina vuoteen 1958 saakka. Tuomen syd\u00e4menasiana oli kelloseppien ammattitaidon kasvattaminen. H\u00e4n kirjoitti runsaasti artikkeleita kellotekniikasta \u2013 teoriassa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Tuomi my\u00f6s k\u00e4\u00e4nsi artikkeleita saksankielest\u00e4 sek\u00e4 pyrki luomaan alan suomenkielist\u00e4 sanastoa. Kellojen myynti l\u00e4hti nopeaan kasvuun 1930-luvun puolessa v\u00e4liss\u00e4. Kellosep\u00e4nala laajeni, mutta ty\u00f6ntekij\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni. Alalla vallitsi paikoin jopa ty\u00f6voimapula. Osaavia kelloseppi\u00e4 yritettiin haalia aina ulkomaita my\u00f6ten.<\/p>\n
<\/p>\n
L\u00e4hde:\u00a0 <\/b>Suomen Kellomuseo<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"product_cat":[31],"product_tag":[36,51,58,30,52],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product\/1407"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1407"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1407"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=1407"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=1407"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}