<\/p>\n
Kun kellon rakennus ja korjaus eriytyiv\u00e4t omaksi ammatikseen 1500-luvulla, kellosep\u00e4t j\u00e4rjest\u00e4ytyiv\u00e4t ammattikunnaksi ensimm\u00e4isen\u00e4 Saksassa. Ranskassa saivat ensimm\u00e4isen\u00e4 Euroopassa Pariisin kaupungin kellosep\u00e4t ammattikuntansa s\u00e4\u00e4nn\u00f6t vuonna 1544. N\u00e4iss\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 oli hyvin tarkat m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset, jotka s\u00e4\u00e4teliv\u00e4t kelloseppien keskin\u00e4isi\u00e4 suhteita ja suhteita asiakkaisiin.<\/p>\n
Varsinaiset ammatillisen koulutuksen saaneet kellontekij\u00e4t eli kellosep\u00e4t olivat viel\u00e4 1500- ja 1600-luvuilla Ruotsissa harvinaisia. He toimivat p\u00e4\u00e4asiallisesti Tukholmassa. He eiv\u00e4t viel\u00e4 muodostaneet omaa ammattikuntaansa, vaan he kuuluivat siihen suureen ryhm\u00e4\u00e4n, joka kulki Ruotsissa nimell\u00e4 \u201dklensmeder\u201d eli hienosep\u00e4t.<\/p>\n
N\u00e4ill\u00e4 kellontekij\u00f6ill\u00e4 oli jo 1500-luvulla oma ammattinimityksens\u00e4, ruotsiksi \u201dsegermakare\u201d tai \u201dseijarm\u00e4stare\u201d Vastaavasti oli kellon nimitys \u201ds\u00e4jare\u201d tai \u201ds\u00e4jarsv\u00e4rk\u201d. Nimitys viittasi saksan kielen sanaan \u201dZeiger\u201d eli viisari, osoitin ja verbiin zeigen eli osoittaa tai n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kellontekij\u00e4t olivat 1500-luvun Ruotsissa oikeastaan hienoseppi\u00e4, jotka sivut\u00f6in\u00e4\u00e4n tekiv\u00e4t seijareita. Kellojen kysynt\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 ja vain suuraatelisilla, kirkolla ja kaupungeilla oli varaa seijareitten hankintaan. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kellontekij\u00f6ill\u00e4 ei ollut viel\u00e4 mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 ammatilliseen j\u00e4rjest\u00e4ytymiseen.<\/p>\n
Kun ensimm\u00e4iset ammattikunnat perustettiin Ruotsin valtakuntaan 1600-luvulla, oli ammattikuntalaitos el\u00e4nyt L\u00e4nsi-Euroopassa jo satoja vuosia. Aikaisemmin oli Ruotsissa kuka tahansa saanut harjoittaa rajoituksetta elinkeinoaan. Vasta Kustaa Vaasan aikaan 1500-luvulla kuningas ryhtyi s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelem\u00e4\u00e4n alamaistensa el\u00e4m\u00e4\u00e4 ruohonjuuritasolla. T\u00e4ll\u00f6in ryhdyttiin s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelem\u00e4\u00e4n my\u00f6s k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isammattien harjoittamista. Rajoituksia s\u00e4\u00e4dettiin kiihtyv\u00e4\u00e4n tahtiin vuodesta 1546. M\u00e4\u00e4r\u00e4ysten my\u00f6t\u00e4 1600-luvun alussa vallitsi jo ammattikuntapakko.
\nVanhin ammattikuntaj\u00e4rjestys, joka koski my\u00f6s kelloseppi\u00e4 ja oli voimassa koko valtakunnassa, oli vuodelta 1622. Se oli Seppien Ammattikunnan Killan ammattikuntaj\u00e4rjestys. J\u00e4rjestyksess\u00e4 lueteltiin kaikki ammattikuntaan kuuluvat. Mukaan luettiin my\u00f6s seijarin- eli kellon tekij\u00e4t (\u201dS\u00e4ger- eller Uhrmakare\u201d). S\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin my\u00f6s kellosep\u00e4n mestarinn\u00e4ytteen tekemisest\u00e4. Sen mukaan kellosep\u00e4n oli teht\u00e4v\u00e4 iso seijari, joka ly\u00f6 joka tunnin kahteen p\u00e4\u00e4llek\u00e4in olevaan tiukuun, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tunnin sek\u00e4 seitsem\u00e4n planeetan kulun (\u201dSkal en Uhrmakare gi\u00f6r\u00e4 en stoor Seijare, som sl\u00e5r hwar Tijma, mes tw\u00e5 klockor \u00f6wer hwarandra, som wisa timan och the 7 Plateter\u201d). T\u00e4st\u00e4 vaativasta mestarinn\u00e4ytety\u00f6st\u00e4 luovuttiin vuonna 1655.<\/p>\n
Seppien ammattikunta oli vuosisatojen kuluessa jakaantunut erilaisiin ala-ammattikuntiin, jotka kahinoiden kilpailivat kesken\u00e4\u00e4n asiakkaista ja syyttiv\u00e4t toinen toisiaan tunkeutumisesta omalle erikoisalalleen. Seppien ala-ammattikuntina voidaan katsoa toimineen mm. paistivartaan tekij\u00f6it\u00e4, lukkoseppi\u00e4, naulantekij\u00f6it\u00e4, erilaisten ty\u00f6kalujen tekij\u00f6it\u00e4, aseseppi\u00e4 ja kellojousen tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
1600-luvun j\u00e4lkipuoliskolla Tukholman hienosep\u00e4t ja kellosep\u00e4t erosivat yhdess\u00e4 seppien ammattikunnasta. Kellosep\u00e4t eiv\u00e4t kuitenkaan kauaa viihtyneet hienoseppien seurassa. Tukholman pormestarin ja kaupungin raadin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 12.6.1695 kellosep\u00e4t erosivat hienosepist\u00e4 ja muodostivat oman ammattikuntansa. Mit\u00e4\u00e4n omaa ammattikuntas\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 ei kuitenkaan laadittu, vaan yleiset ammattikuntas\u00e4\u00e4nn\u00f6t olivat kelloseppien kohdalla voimassa.<\/p>\n
Turun ja muiden Suomen kaupunkien ammattikunnat saivat Hansa-kauppiaiden ja heid\u00e4n mukanaan tulleiden k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten v\u00e4lityksell\u00e4 vaikutteita Pohjois-Saksasta ja Baltiasta. Suomessa ammattikuntas\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4 alettiin soveltaa samanaikaisesti Ruotsin kanssa jo 1500-luvun kuluessa, mutta ammattikuntien historia alkaa meill\u00e4 varsinaisesti kuitenkin vasta 1620-luvulla. Ensimm\u00e4isen\u00e4 syntyi suutarien ammattikunta Turkuun vuonna 1624.
\nAmmattikuntien j\u00e4rjest\u00e4ytyminen eri kaupungeissa oli vaihtelevaa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 oli kaupunkien v\u00e4lill\u00e4 suuriakin eroja. Miss\u00e4\u00e4n Suomen kaupungissa ei kellosepill\u00e4 kuitenkaan ollut omaa ammattikuntaa. S\u00e4\u00e4nn\u00f6sten mukaan ammattikunnassa oli oltava v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme mestaria. Jos kaupungissa ei ollut niin montaa mestaria, voivat eri kaupunkien mestarit yhdess\u00e4 muodostaa ammattikunnan.<\/p>\n
Turussa olivat ammatilliset olot ja koko ammattikuntalaitos j\u00e4rjest\u00e4ytynyt osittain toisin kuin muissa Suomen kaupungeissa. Turkuun oli 1600-luvun alussa asetettu kaikkien k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten yhteinen ammattikunta, p\u00e4\u00e4ammattikunta, jonka alaisia olivat kaikki kaupungin ammatinharjoittajat, niin yhden kuin kahdenkin mestarin voimin ammattia harjoittavat kuin ala-ammattikunnatkin. P\u00e4\u00e4kilta toimi yhdist\u00e4j\u00e4n\u00e4 eri ammattikuntien kesken. Se oli suuri ammattikunta, jonka alajaostoja muut olivat. P\u00e4\u00e4ammattikuntaan suoraan kuuluviin ammatinharjoittajiin sovellettiin ammattikuntien yleisi\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4.<\/p>\n
Kellosepill\u00e4 olisi ollut oikeus perustaa oma ammattikuntansa muiden kaupunkien kelloseppien kanssa, mutta n\u00e4in ei tehty. Suomessa kellosep\u00e4t olivat itsen\u00e4isi\u00e4 ammatinharjoittajia, jotka olivat saaneet porvarioikeudet useimmiten maistraatin kautta, toisin kuin muiden ammattikuntien j\u00e4senet tavallisesti.<\/p>\n
Vuoden 1625 huhtikuussa perustettiin Turkuun seppien ammattikunta ja muutamia vuosia my\u00f6hemmin, helmikuussa 1633, siirrettiin t\u00e4h\u00e4n ammattikuntaan kaikki kaupungin hienosep\u00e4t, pyssy-, pistooli- ja kannussep\u00e4t, kellosep\u00e4t, sapelisep\u00e4t sek\u00e4 varsinaiset sep\u00e4t. Vuosisadan lopulla, 1689 pyysiv\u00e4t kuitenkin hienosep\u00e4t oikeutta perustaa oman ammattikuntansa. Anomus hyv\u00e4ksyttiin ja hienosep\u00e4t saivat haltuunsa vanhan ammattikunnan ja kaikki muut siirrettiin suoraan p\u00e4\u00e4killan alaisiksi. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s aloitti pitk\u00e4aikaiset riitaisuudet ammattikuntalaitoksessa Turussa. Osa p\u00e4\u00e4kiltaan siirretyist\u00e4 sepist\u00e4 erosi killasta ja hakeutui suoraan jonkun tukholmalaisen ammattikunnan alaiseksi.<\/p>\n
Turun kellosep\u00e4t kuuluivat seppien ammattikuntaan sen perustamisesta 1633 hienoseppien ammattikunnan perustamiseen vuoteen 1689. On kuitenkin muistettava, ett\u00e4 kaupungissa asui vakituisesti vain yksi kellosepp\u00e4: Michel Albert vuosina 1675 – 1694. Turussa kellosep\u00e4n teht\u00e4vi\u00e4 hoitaneet kellosep\u00e4t asuivat kaupungissa yleens\u00e4 vain tilap\u00e4isesti ja kuuluivat siis luultavasti kotikaupunkinsa ammattikuntaan ja osallistuivat Turun ammattikunnan toimintaan vain satunnaisesti.<\/p>\n
Vuonna 1689 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin, ett\u00e4 jokaisen Turun k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isen oli kirjauduttava p\u00e4\u00e4kiltaan. N\u00e4in joutuivat tekem\u00e4\u00e4n kellosep\u00e4tkin. Turun kellosep\u00e4t eiv\u00e4t nyt kuuluneet mihink\u00e4\u00e4n erityiseen ammattikuntaan, vaan olivat ammattikuntalaitoksen yleisten tapojen ja perinn\u00e4istapojen alaisia. N\u00e4in Turun ammattikuntalaitos alkoi muistuttaa muiden Suomen kaupunkien ammattikuntalaitosta.<\/p>\n
Turun p\u00e4\u00e4killan yli puolivuosisataa kest\u00e4nyt heikkous antoi kaupungin kellosepille ammatin laadusta ja t\u00e4rkeydest\u00e4 johtuen verraten suuret vapaudet ja erikoisedut. Pienest\u00e4 lukum\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 johtuen Suomen kellosep\u00e4t eiv\u00e4t olisi 1600-luvulla pystyneet perustamaan omaa ammattikuntaa eik\u00e4 siihen tuntunut olevan tarvettakaan. He olivat todenn\u00e4k\u00f6isesti melko tyytyv\u00e4isi\u00e4 itsen\u00e4iseen asemaansa.<\/p>\n
Suomen muissa kaupungeissa ei ollut viel\u00e4 1600-luvun lopulla ammattikuntia eri k\u00e4sity\u00f6ammatin harjoittajille. Kaikki k\u00e4sity\u00f6l\u00e4iset kuulivat p\u00e4\u00e4ammattikuntaan. Sen j\u00e4senten, siis kaikkien k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten, keskuudesta valittiin edustajat kaupungin maistraatin kokouksiin, jossa p\u00e4\u00e4tettiin kaupungin kaikista asioista yhdess\u00e4 kaupungin porvareiden kanssa.<\/p>\n
<\/p>\n
L\u00e4hde:<\/strong> Suomen Kellomuseo<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"product_cat":[31],"product_tag":[36,51,53,54,52],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product\/1399"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1399"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1399"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=1399"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=1399"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}