Elinkeinovapauden toteutuminen lopetti ammattikuntien toiminnan, mink\u00e4 j\u00e4lkeen k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten yhteistoiminta oli satunnaista. Muutos sai kuitenkin talouden py\u00f6r\u00e4t liikkeelle, mik\u00e4 antoi vauhtia kelloseppien liiketoiminnalle. T\u00e4st\u00e4 seurasi kelloseppien ty\u00f6nkuvan muutos 1800-luvun lopulla. Aiemmin kellosep\u00e4t keskittyiv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 korjaust\u00f6ihin ja kellojen valmistukseen. Yh\u00e4 useammat kellosep\u00e4t kuitenkin alkoivat tehd\u00e4 kellokauppaa elinkeinovapautuksen my\u00f6t\u00e4, mihin pakotti etenkin suuremmissa kaupungeissa vuokratason nousu. Kellojen tukkukauppa yleistyi my\u00f6s Suomessa 1800-luvun lopulla. Kellosepp\u00e4mestarista tuli liikkeen harjoittaja.<\/p>\n
Liikkeet olivat ulkopuolelta vaatimattoman n\u00e4k\u00f6isi\u00e4. Kaikki, mit\u00e4 kadulta n\u00e4kyi, oli rautainen nimilevy oven yl\u00e4puolella ja ikkunoissa vaakasuorat messinkitangot, jossa roikkuivat korjattavaksi tuodut taskukellot. N\u00e4yteikkunoista ei ollut tietoakaan, sill\u00e4 ikkunat olivat tavalliset asuinrakennuksen pieniruutuiset ikkunat. Tyypillinen verstas oli asuinhuoneen kokoinen, sen sein\u00e4t olivat t\u00e4ynn\u00e4 kelloja, ikkunan \u00e4\u00e4ress\u00e4 istui mestari, kis\u00e4lli ja oppipojat.<\/p>\n
Kellomyynnin laajentumisen tuloksena verstaat alkoivat muuttua liikehuoneistoiksi. Suomen ensimm\u00e4isen kellosep\u00e4n n\u00e4yteikkunan asensi liikehuoneistoonsa 1898 Viktor Lyytik\u00e4inen. N\u00e4yteikkunat olivat sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnin molemmin puolin, josta asiakkaat saivat ihailla kelloliikkeen tuotteita. Lyytik\u00e4inen h\u00e4mm\u00e4stytti paikallista kellosepp\u00e4kuntaa my\u00f6s Aamulehdess\u00e4 ilmestyneill\u00e4 suurilla mainoksilla.<\/p>\n
Kellojen myynti laajensi kelloseppien ty\u00f6t\u00e4 ja elannon mahdollisuuksia. Kysynn\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 liikkeit\u00e4kin perustettiin kiihtyv\u00e4ll\u00e4 vauhdilla 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkuvuosina. Liikkeiden valikoimassa oli tasku-, sein\u00e4-, kaula- ja her\u00e4tyskelloja. Valikoimasta l\u00f6ytyi my\u00f6s kihla- ja vihkisormuksia sek\u00e4 dubleekoruja.
\nLiikkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyminen kiristi kilpailua ja johti paikoin my\u00f6s arveluttavien kilpailukeinojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kelloseppien yhteistoimintaa vaikeutti kellosepp\u00e4kunnan sis\u00e4isten suhteiden kiristyminen kilpailun kovetessa.
\nKelloala kasvoi 1800-luvun lopussa erityisen nopeasti Helsingiss\u00e4, jonka kellosep\u00e4nliikkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 nelinkertaistui 1800-luvun 25 viimeisen vuoden aikana. Vuonna 1875 Helsingiss\u00e4 ty\u00f6skenteli kuusi kellosepp\u00e4mestaria, kolme kis\u00e4lli\u00e4 ja yhdeks\u00e4n oppipoikaa. Lis\u00e4ksi Erik Lindroosilla oli kuuden ty\u00f6ntekij\u00e4n kellosep\u00e4nverstas. Heti 1900-luvun alussa liikkeit\u00e4 Helsingiss\u00e4 oli jo 22 ja ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 56.<\/p>\n
Valveutuneet kellosep\u00e4t tiedostivat pian, ett\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 tarvitaan elinkeinovapaudenkin aikana. Hinnoitteluk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen sopiminen oli keskeisin motiivi yhteistoiminnan aloittamiseen. Helsingin kellosep\u00e4t hyv\u00e4ksyiv\u00e4t 22.5.1886 myynti- ja korjaushinnaston. Hinnaston vahvistamisen j\u00e4lkeen schwartzwaldilainen kello maksoi 6 \u2013 13 markkaa, amerikkalaiset her\u00e4tyskellot 13 \u2013 23 markkaa ja hopeakuorinen taskukello 25 \u2013 34 markkaa. Yhteistoiminta ei kuitenkaan ollut kitkatonta. Kaikki eiv\u00e4t noudattaneet sopimusta. Kelloseppien yhteisty\u00f6n ansioksi on kuitenkin katsottava my\u00f6s ep\u00e4ammatillisen kilpailun tukahduttaminen. My\u00f6s Viipurissa kellosep\u00e4t j\u00e4rjestiv\u00e4t yhteistoimintaa, mutta innostuneen alun j\u00e4lkeen toiminta keskeytyi 1900-luvun alussa pienen j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4n vuoksi. My\u00f6hemmin toiminta taas kuitenkin elvytettiin.<\/p>\n
<\/p>\n
L\u00e4hde:<\/strong> Suomen Kellomuseo<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kuva:<\/strong> Kuvateksti<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"featured_media":1383,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"product_cat":[31],"product_tag":[51,55,54,30],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product\/1382"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1382"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1383"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1382"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=1382"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=1382"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}