Ensimm\u00e4isen mekaanisen kellon kerrotaan valmistaneen ranskalainen munkki Gerbert 990-luvulla. Kunnianhimoinen munkki valittiin my\u00f6hemmin paavin istuimelle vuonna 999 Sylvester II:n nimell\u00e4. Tarinaan kellon keksimisest\u00e4 liitettiin t\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 mit\u00e4 mielikuvituksellisimpia vaiheita. Olihan keksij\u00e4 nyt kristikunnan vaikutusvaltaisin mies, l\u00e4hes pyhimys itsekin!<\/p>\n
Munkki Gerbertin laitetta pidettiin tuolloin ihmekoneena. Se oli ensimm\u00e4inen automaatti \u2013 itsest\u00e4\u00e4n toimiva kone. Sit\u00e4 pidettiin my\u00f6s \u201dhelvetinkoneena\u201d, koska se ylitti ihmisten k\u00e4sityskyvyn. Gerberti\u00e4 vaadittiin roviolle keksim\u00e4ns\u00e4 koneen vuoksi, mutta h\u00e4n pakeni maasta ja s\u00e4\u00e4styi n\u00e4in syyt\u00f6ksilt\u00e4.
\n1200-luvulla kellonvalmistus yleistyi ymp\u00e4ri Eurooppaa ja jo 1300-luvulla Keski-Euroopan suuret kaupungit pystyiv\u00e4t ylpeilem\u00e4\u00e4n kaupungin kellolla.<\/p>\n
Vanhassa hansakaupungissa Tallinnassa kellot olivat yleisi\u00e4 jo my\u00f6h\u00e4iskeskiajan alussa. Vuodelta 1405 per\u00e4isin olevassa raadin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksess\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 \u201dkun kello ly\u00f6 yhdeks\u00e4n, pit\u00e4\u00e4 kapakasta l\u00e4hte\u00e4\u201d. Kaupungissa piti siis olla tornikello, jonka ly\u00f6nnit kantautuivat kauas. Varmaa tietoa kellon sijainnista tai sen tekij\u00e4st\u00e4 ei kuitenkaan ole. Todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 kuitenkin on, ett\u00e4 kellontekij\u00e4 on tullut muualta, mahdollisesti Keski-Euroopasta. H\u00e4n oli kenties jonkun luostarin taitava munkki, jotka keskiajalla yleisestikin edustivat parhainta kellojen tekotaitoa.<\/p>\n
Tallinnaan keskiaikainen kellosep\u00e4ntaito on tullut Keski-Euroopasta. P\u00e4\u00e4asiassa saksalaiset kellontekij\u00e4mestarit muuttivat Tallinnaan paremman el\u00e4m\u00e4n toivossa. Kellontekij\u00e4t ja kellosep\u00e4t olivat liikkuvaa v\u00e4ke\u00e4. He kierteliv\u00e4t Suomenlahden kaupunkeja, Narvasta Tallinnasta, Riiasta aina Porvooseen, Helsinkiin, Turkuun ja Tukholmaan asti.<\/p>\n
K\u00e4sity\u00f6l\u00e4iskiltoja, jota Tallinnassa sanottiin ammattikunniksi, alkoi synty\u00e4 jo 1300-luvun lopulla. Ammattikuntalaitos lujitti asemiaan 1400- ja 1500-luvuilla, mutta kehittyi t\u00e4ysin valmiiksi vasta 1600-luvulla. Ensimm\u00e4inen todiste kelloseppien ammattikunnasta on vuodelta 1513 s\u00e4ilyneet kelloseppien ammattikunnan s\u00e4\u00e4nn\u00f6t. Tallinnassa oli kaksi ns. pient\u00e4 kiltaa: Olevisten kilta ja Kanutin kilta. Kanutin kiltaan kuuluivat kulta- ja kellosep\u00e4t, r\u00e4\u00e4t\u00e4lit, hatuntekij\u00e4t, suutarit ja leipurit. Kyseess\u00e4 oli siis arvossapidettyjen ammattien kilta. Olevisten kiltaan taas kuului ammattikuntahierarkian alemmat ryhm\u00e4t kuten turkkurit, tynnyrintekij\u00e4t, teurastajat, kivanhakkaajat, kirvesmiehet, ajurit ja haudan kaivajat.<\/p>\n
Ruotsin valtakunnan vanhin kello on Lundin tuomiokirkon t\u00e4htitieteellinen kalenterikello. Ensimm\u00e4inen s\u00e4ilynyt dokumentti siit\u00e4 on vuodelta 1442, jossa mainitaan kellon saapuneen Lundin kirkon torniin jo vuonna 1303. Kello uusittiin vuonna 1380, ja siin\u00e4 kerrotaan olleen \u201dliikkuvat figuurit\u201d.<\/p>\n
Ensimm\u00e4inen kello Ruotsissa, jonka valmistaja tunnetaan, oli Vadstenan luostarin kello 1400-luvun alkupuolelta. Sen oli valmistanut munkki Andreas Jacob. Vuonna 1507 valmisti toinen samaisen luostarin munkki, Peter Asronomus Uppsalan tuomiokirkon kellon.<\/p>\n
1300 \u2013 1500-luvuilla kellontekij\u00e4t olivat varsin liikkuva ja pieni ammattikunta. Kaupunkien edustajat, kirkon hallinnon edustajat, mahdollisesti valtioiden hallitsijat kutsuivat haluamansa kellontekij\u00e4n rakentamaan kelloa. Tuon ajan suurimmat kellot, tornikellot tehtiin aina paikanp\u00e4\u00e4ll\u00e4. N\u00e4in kellontekij\u00e4 saattoi pysy\u00e4 kaupungissa jopa useita vuosia, kunnes tuli uusi ty\u00f6mahdollisuus muualta. Kellon rakentamisesta palkittiin avok\u00e4tisesti. T\u00e4m\u00e4n tiesi tukholmalainen Lenardt Klensmed, kun h\u00e4net palkittiin 50 markalla Rautatorille valmistamastaan kellosta vuonna 1567.<\/p>\n
1600-luvun puolella sek\u00e4 julkiset ett\u00e4 yksityisess\u00e4 omistuksessa olleet kellot yleistyiv\u00e4t. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n oli varallisuuden kasvu, matkustamisen lis\u00e4\u00e4ntyminen ja etenkin aatelisten saamat vaikutteet Keski-Euroopasta 30-vuotisen sodan aikana. Toisaalta my\u00f6s keskitetyn hallintokoneiston kehittyminen lis\u00e4si kellojen tarvetta. Virastojen ja kollegioiden oli toimittava m\u00e4\u00e4r\u00e4aikoina.<\/p>\n
<\/p>\n
L\u00e4hde:<\/b> Suomen Kellomuseo<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kuva:<\/strong> Kuvateksti<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"featured_media":1380,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"product_cat":[31],"product_tag":[49,30,50],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product\/1378"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/product"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1378"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1380"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1378"}],"wp:term":[{"taxonomy":"product_cat","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_cat?post=1378"},{"taxonomy":"product_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/product_tag?post=1378"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}