{"id":3500,"date":"2022-01-17T13:46:52","date_gmt":"2022-01-17T11:46:52","guid":{"rendered":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/?page_id=3500"},"modified":"2022-04-04T11:20:00","modified_gmt":"2022-04-04T08:20:00","slug":"ajanlasku-menneisyydessa-ja-nykyajan-tieteessa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/ajanlasku-menneisyydessa-ja-nykyajan-tieteessa\/","title":{"rendered":"Ajanlasku menneisyydess\u00e4 ja nykyajan tieteess\u00e4"},"content":{"rendered":"\t\t<div data-elementor-type=\"wp-page\" data-elementor-id=\"3500\" class=\"elementor elementor-3500\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t<section class=\"elementor-section elementor-top-section elementor-element elementor-element-e9a16f9 elementor-section-boxed elementor-section-height-default elementor-section-height-default\" data-id=\"e9a16f9\" data-element_type=\"section\" data-settings=\"{&quot;background_background&quot;:&quot;classic&quot;}\">\n\t\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-container elementor-column-gap-default\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-column elementor-col-100 elementor-top-column elementor-element elementor-element-107a489\" data-id=\"107a489\" data-element_type=\"column\">\n\t\t\t<div class=\"elementor-widget-wrap elementor-element-populated\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-74a7c2a elementor-widget elementor-widget-heading\" data-id=\"74a7c2a\" data-element_type=\"widget\" data-widget_type=\"heading.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t<style>\/*! elementor - v3.17.0 - 01-11-2023 *\/\n.elementor-heading-title{padding:0;margin:0;line-height:1}.elementor-widget-heading .elementor-heading-title[class*=elementor-size-]>a{color:inherit;font-size:inherit;line-height:inherit}.elementor-widget-heading .elementor-heading-title.elementor-size-small{font-size:15px}.elementor-widget-heading .elementor-heading-title.elementor-size-medium{font-size:19px}.elementor-widget-heading .elementor-heading-title.elementor-size-large{font-size:29px}.elementor-widget-heading .elementor-heading-title.elementor-size-xl{font-size:39px}.elementor-widget-heading .elementor-heading-title.elementor-size-xxl{font-size:59px}<\/style><h2 class=\"elementor-heading-title elementor-size-default\">Ajanlasku menneisyydess\u00e4 ja nykyajan tieteess\u00e4<\/h2>\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-element elementor-element-1dc1d51 elementor-widget elementor-widget-text-editor\" data-id=\"1dc1d51\" data-element_type=\"widget\" data-widget_type=\"text-editor.default\">\n\t\t\t\t<div class=\"elementor-widget-container\">\n\t\t\t<style>\/*! elementor - v3.17.0 - 01-11-2023 *\/\n.elementor-widget-text-editor.elementor-drop-cap-view-stacked .elementor-drop-cap{background-color:#69727d;color:#fff}.elementor-widget-text-editor.elementor-drop-cap-view-framed .elementor-drop-cap{color:#69727d;border:3px solid;background-color:transparent}.elementor-widget-text-editor:not(.elementor-drop-cap-view-default) .elementor-drop-cap{margin-top:8px}.elementor-widget-text-editor:not(.elementor-drop-cap-view-default) .elementor-drop-cap-letter{width:1em;height:1em}.elementor-widget-text-editor .elementor-drop-cap{float:left;text-align:center;line-height:1;font-size:50px}.elementor-widget-text-editor .elementor-drop-cap-letter{display:inline-block}<\/style>\t\t\t\t<p><strong>Vuoden pituutta on selvitelty jo yli 3 000 vuotta<\/strong><br \/>Vuosihan on yksikk\u00f6, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n puhuttaessa ajasta, joka maapallolta kest\u00e4\u00e4 kierrokseensa Auringon ymp\u00e4ri. Aluksi vuoden pituutena pidettiin 360 vuorokautta. Egyptin ihmiset huomasivat jo yli 2 000 vuotta sitten, ett\u00e4 Siriuksen nousu t\u00e4htitaivaalla ja Niilin tulvahuiput toistuivat 365 ja 1\/4 p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lein. Nyky\u00e4\u00e4n vuoden tiedet\u00e4\u00e4n olevan pituudeltaan 365 vuorokautta, 5 tuntia ja 49 minuuttia.<\/p><p><strong>Kuukausi oli alun perin Kuun kausi, mutta viikko on ihmisen keksim\u00e4\u00e4 aikaa<\/strong><br \/>Jo 3 000 vuotta sitten kuukaudet tulivat taivaalla n\u00e4kyvist\u00e4 Kuun kierron vaiheista. Uusi kuukausi alkoi aina kun kuun sirppi ilmestyi iltataivaalle. Kuun vaiheiden tarkka jakso on oikeasti 29,5 vuorokautta, mist\u00e4 syyst\u00e4 kuukausien pituudet vaihtelivat 29 ja 30 v\u00e4lill\u00e4 vuorotellen. Egyptiss\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin 2500 vuotta sitten, ett\u00e4 kuukausi on aina 30 p\u00e4iv\u00e4n pituinen, mutta vuoden pituus vaihtelee 365 ja 366 p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. Vuoden loppuun lis\u00e4ttiin 5 tai 6 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, jotta vuoden pituus t\u00e4sm\u00e4isi luonnonilmi\u00f6iden kanssa.<\/p><p>Vuorokauden vaihtuminen keskiy\u00f6ll\u00e4 oli kreikkalaisen t\u00e4htitieteilij\u00e4 Hipparkhoksen ajatus vuodelta 200 eaa. Rooman keisari Julius Caesar puolestaan uudisti ajanlaskun 100-luvulla eaa.\u00a0 T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 kuukaudet saivat nykyiset pituutensa, sill\u00e4 egyptil\u00e4isten vuoden loppuun lis\u00e4\u00e4m\u00e4t ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset vuorokaudet jaettiin nyt tasaisemmin koko vuodelle, aina kuukauden loppuun. Tuohon aikaan vuoden viimeinen kuukausi oli helmikuu ja siksi se j\u00e4i lyhyemm\u00e4ksi.<\/p><p>Karkausvuodet otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Julius Caesar, mutta niiden tarkemman m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen tuli vasta katolisen kirkon johtajan paavi Gregorius XIII:n kalenteriin 1500-luvulla. Julius Caesar oli m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt, ett\u00e4 kolmessa vuodessa oli per\u00e4kk\u00e4in 365 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, mutta nelj\u00e4nness\u00e4 olikin 366 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 pidempi vuosi on nyky\u00e4\u00e4n Suomessa nimelt\u00e4\u00e4n karkausvuosi. N\u00e4in vuoden pituudeksi saatiin 365 ja 1\/4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Caesarin kalenteria kutsutaan juliaaniseksi kalenteriksi ja se oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Euroopassa yli 1500 vuotta. 1500-luvulla ajanlaskun uudistaminen tuli ajankohtaiseksi, sill\u00e4 ajanlasku oli tarkentunut. Vuodenajat poikkesivat jo kymmenen p\u00e4iv\u00e4\u00e4 oikeista kohdistaan ja virhe piti oikaista. Samalla karkausvuosien paikat tarkennettiin.<\/p><p>Kalenterista poistettiin kymmenen p\u00e4iv\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 torstain 4.10.1582 j\u00e4lkeen tuli perjantai 15.10.1582. Karkausvuodet m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n siten, ett\u00e4 tavallisesti joka nelj\u00e4s vuosi on karkausvuosi, kuten oli jo juliaanisessa kalenterissakin. Poikkeuksena kuitenkin ne vuosisadat, jotka ovat jaollisia 400:lla ovat ainoita t\u00e4ysi\u00e4 vuosisatoja, jotka ovat karkausvuosia. Nykyinen ajanlasku pit\u00e4\u00e4 niin hyvin paikkansa, ett\u00e4 vasta 3 000 vuoden kuluttua poikkeama oikeasta ajasta on yhden p\u00e4iv\u00e4n luokkaa.<\/p><p>Vuorokaudet on johdettu suoraan Auringon liikkeist\u00e4, mutta\u00a0 viikot ovat puolestaan ihmisen keksint\u00f6\u00e4. Niit\u00e4 ei n\u00e4e suoraan mist\u00e4\u00e4n luonnossa. Viikko syntyi Mesopotamiassa, jossa lukua 7 pidettiin pyh\u00e4n\u00e4 lukuna. Seitsem\u00e4n esiintyi taivaalla kahdessa muodossa: liikkuvien valojen m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ja kuun kierron seitsem\u00e4ss\u00e4 jaksossa. Taivaalla oli huomattu olevan seitsem\u00e4n liikkuvaa valoa, vaikka muut olivat paikoillaan. N\u00e4m\u00e4 valot olivat Auringon ja Kuun lis\u00e4ksi Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Kaikkia planeettoja ei viel\u00e4 tunnettu. Kuu puolestaan muuttui seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n jaksoissa: kuun ohuesta sirpist\u00e4 kului seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4 puoleen kuuhun, siit\u00e4 taas seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kuluttua oli t\u00e4ysikuu, josta j\u00e4lleen seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kuluttua puolikuu ja t\u00e4st\u00e4 seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kuluttua kuu katosi n\u00e4kyvist\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 Mesopotamiassa joka seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4 oli pyh\u00e4 ja p\u00e4iv\u00e4t nimettiin seitsem\u00e4n liikkuvan taivaankappaleen mukaan. Monissa sanoissa on yh\u00e4 takana n\u00e4m\u00e4 merkitykset, esimerkiksi englannin sunnuntain (sunday) taustalla on Auringon p\u00e4iv\u00e4. Maanantai on ollut Kuun p\u00e4iv\u00e4, tiistai Marsin, keskiviikko Merkuriuksen, torstai Jupiterin, perjantai Venuksen ja lauantai Saturnuksen p\u00e4iv\u00e4. Aikaisemmin viikko alkoi sunnuntaista, mutta vuodesta 1973 maanantai muuttui viikon ensimm\u00e4iseksi p\u00e4iv\u00e4ksi. Vanha k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 n\u00e4kyy yh\u00e4 esimerkiksi englantilaisissa kalentereissa.<\/p><p>Muunkinlaisia kalentereita on kokeiltu n\u00e4iden uudistusten j\u00e4lkeen, mutta n\u00e4m\u00e4 kokeilut ovat j\u00e4\u00e4neet lyhyiksi ja on palattu takaisin entiseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Ranskan vallankumouksen j\u00e4lkeen kun haluttiin muuttaa kaikki entisest\u00e4 muistuttava, kokeiltiin kymmenp\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 viikkoa ja Ven\u00e4j\u00e4n vallankumouksessa 1918 p\u00e4\u00e4tettiin viisip\u00e4iv\u00e4isest\u00e4 viikosta, jossa jokaisella p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 olisi oma v\u00e4rins\u00e4.<\/p><p><strong>Milloin vuosituhat oikeasti vaihtui<\/strong><br \/>T\u00e4m\u00e4 on kysymys, joka her\u00e4tt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 kiistely\u00e4 ihmisten keskuudessa ja varsinkin vuosituhannen vaihteessa 2 000 ajanlaskun ihmeellisyytt\u00e4 pohdittiin monessa ruokap\u00f6yt\u00e4keskustelussa. Vai oliko vuosi 2 000 sittenk\u00e4\u00e4n vuosituhannen vaihde? Koko ongelma syntyi siit\u00e4, kun apotti Dionysius 500-luvulla aloitti ajanlaskun oletetusta Kristuksen syntym\u00e4ajasta. H\u00e4n ei tuntenut vuotta 0, joka tarkoittaa tyhj\u00e4\u00e4 tai ei-mit\u00e4\u00e4n ja sen olemassaolo ei sopinut silloiseen ajatusmaailmaan. Siksi Kristuksen syntym\u00e4 sijoitettiin vuoteen 1, mik\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 Kristus olisi t\u00e4ytt\u00e4nyt vuonna 3 vasta kaksi vuotta. Ajassa eteenp\u00e4in kulkiessamme tulemmekin sitten vuoteen 1999, jolloin Kristus olisi t\u00e4ytt\u00e4nyt 1998 vuotta. Toisin sanoen siis Kristus olisi t\u00e4ytt\u00e4nyt 2 000 vuotta vasta vuoden 2001 alusta. Kysymys siit\u00e4, koska vuosituhat vaihtui, saa siis eri vastauksen riippuen siit\u00e4 laskemmeko paljonko on kulunut aikaa Kristuksen syntym\u00e4st\u00e4 vai ajanlaskun alusta.\u00a0<\/p><p><strong>Ajanlasku ei ole kaikille yhteinen<\/strong><br \/>Vain suunnilleen puolet maapallon ihmisist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 gregoriaanista eli meid\u00e4n kalenteriamme. Juutalaisten ajanlasku alkaa maailman luomisesta, jonka ennen uskottiin tapahtuneen runsaat 5 000 vuotta sitten. T\u00e4m\u00e4 vastaa meid\u00e4n kalenterissamme vuotta 3 763 eaa. Juutalaisten kalenterissa kuukaudet noudattavat yh\u00e4 tiukasti Kuun liikkeit\u00e4, mutta karkausvuosina kalenteriin lis\u00e4t\u00e4\u00e4n kolmastoista kuukausi, jotta vuodenvaihde pysyisi suunnilleen samassa kohdassa vuotta. Juutalaisten vuodessa on 354 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, mutta karkausvuodessa on 384 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p><p>Islamin uskonnossa ajanlasku alkaa siit\u00e4, kun profeetta Muhammed matkasi Mekasta Medinaan, mik\u00e4 tapahtui meid\u00e4n ajanlaskussamme vuonna 579 jaa. Kuukaudet puolestaan noudattavat todellisia kuun vaiheita eli samoin kuin yli 3 000 vuotta sitten Mesopotamiassa. Vuodessa on islamilaisessa kalenterissa 354 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja vuodenaika, jolloin vuosi vaihtuu siirtyy koko ajan. Vuorokausi vaihtuu islamilaisilla illalla auringon laskiessa ja viikon pyh\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 on perjantai, joka siis kest\u00e4\u00e4 meid\u00e4n kalenterimme mukaan torstai-illasta perjantai-iltaan.<\/p><p>Vanha kiinalainen kalenteri ei tunne lainkaan vuosilukuja, vaan vuodet ovat el\u00e4inten mukaan nimettyj\u00e4. saman niminen vuosi toistuu aina 12 vuoden v\u00e4lein. Kalenterin el\u00e4imi\u00e4 ovat j\u00e4nis, lohik\u00e4\u00e4rme, k\u00e4\u00e4rme, hevonen, lammas, apina, lintu, koira, porsas, rotta, h\u00e4rk\u00e4 ja tiikeri. Arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n on kuitenkin Kiinassakin vakiintunut meik\u00e4l\u00e4inen, gregoriaaninen kalenteri.<\/p><p><strong>Aika kulkee kohti kaaosta<\/strong><br \/>Aikaa pidet\u00e4\u00e4n liikkeen\u00e4, joka kulkee j\u00e4rjestyksest\u00e4 kohti kaaosta samaan suuntaa kuin koko maailmankaikkeus. Ajanlaskunsuuntaa ohjaa sama laki, jonka mukaisesti s\u00e4rkyv\u00e4 lasi hajoaa palasiksi, mutta palaset eiv\u00e4t mene takaisin yhteen ehj\u00e4ksi lasiksi. Koska tapahtumilla on vain yksi luonnollinen suunta, on ajallakin sama suunta. Samoin pihalle suojas\u00e4\u00e4ll\u00e4 tehty lumiukko sulaa ajan my\u00f6t\u00e4 pois, mutta itsest\u00e4\u00e4n se ei palaa takaisin alkuper\u00e4iseen muotoonsa. Luonnonlakien mukainen tapahtumien kulku on helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Mik\u00e4li videota kelaa takaisinp\u00e4in niin, ett\u00e4 televisioruudulla n\u00e4kyy kuinka rikkoutunut esine muotoutuu takaisin ehj\u00e4ksi tai kuinka lentopallo palaa takaisin heitt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 k\u00e4teen, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 pieni lapsikin tapahtuman luonnonvastaiseksi.<\/p><p>Kuitenkin tapahtumien suunnan selitt\u00e4minen on vienyt fyysikoilta vuosisatoja, koska ei ole ollut tunnettuja luonnonlakeja, jotka selitt\u00e4isiv\u00e4t tapahtumien kulun ainoaksi mahdolliseksi. Uusimpien teorioiden mukaan aika voi kulkea vain yhteen suuntaan, koska universumissa kaikki luonnostaan tapahtuu kohti ep\u00e4j\u00e4rjestyst\u00e4. Sama suunta on havaittavissa my\u00f6s ihmisten soluissa, jotka muuttuvat vanhenemisen my\u00f6t\u00e4 solujen pyrkiess\u00e4 hajaantumaan kohti kaaosta. Ep\u00e4j\u00e4rjestys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis syntyv\u00e4n itsest\u00e4\u00e4n, mutta j\u00e4rjestyksen aikaansaaminen vaatii ty\u00f6t\u00e4.<\/p><p>Vasta teollistumisen my\u00f6t\u00e4 1800-luvun alkupuolella saatiin ensimm\u00e4iset selitykset tapahtumien yhdensuuntaisuudelle. Koneista piti saada mahdollisimman tehokkaita eli polttoaineestaan mahdollisimman suuren voiman irtisaavia ja t\u00e4t\u00e4 tehokkuutta laskettaessa syntyi k\u00e4site entropia. Entropia mittasi ep\u00e4j\u00e4rjestyksen ja energian muuntumista. Toisin sanoen mit\u00e4 suurempi on entropia, sit\u00e4 enemm\u00e4n tietyss\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on ep\u00e4j\u00e4rjestyst\u00e4 ja sit\u00e4 vaikeammin energia muuttuu toiseen muotoon.<\/p><p>Saksalais-it\u00e4valtalainen fyysikko Ludwig Boltzmann selitti 1800-luvun lopulla muun muassa entropian atomeiden olemassaololla. H\u00e4n selitti teoriassa, ett\u00e4 entropia johtuu atomien ep\u00e4j\u00e4rjestyksest\u00e4. Viel\u00e4 1900-luvulle tultaessa monet eiv\u00e4t uskoneet Boltzmannin atomiteoriaan.<\/p><p>Boltzmannin teorioiden mukaan maailmankaikkeus oli matkalla kohti tuhoutumistaan, koska se pyrki koko ajan kohti ep\u00e4j\u00e4rjestyst\u00e4. Kuitenkin maailmankaikkeuden ajateltiin olevan \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n vanha, joten ep\u00e4j\u00e4rjestyst\u00e4 olisi kaiken j\u00e4rjen mukaan tullut olla jo enemm\u00e4n n\u00e4kyviss\u00e4. Boltzmann selitti, ett\u00e4 \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n pitk\u00e4n ajan kuluessa my\u00f6s j\u00e4rjestys voi synty\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n, vaikkakin tapahtuma on ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6inen. T\u00e4t\u00e4 teoriaa ei kannatettu, koska silloin aika kulkisi eri paikoissa eri suuntaan sen mukaisesti, onko siell\u00e4 entropia v\u00e4henem\u00e4ss\u00e4 vai lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4. Silloiset t\u00e4htitieteilij\u00e4t olivat tulleet siihen tulokseen, ett\u00e4 aika on vakio eli sill\u00e4 on sama suunta ja nopeus joka paikassa.\u00a0\u00a0<\/p><p><strong>Aika ei ole sittenk\u00e4\u00e4n vakio<\/strong><br \/>Aika on hyvin kiinnostava ilmi\u00f6, mutta vaikea ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4. Kaikkia aikaan liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4 voidaan tuskin koskaan aukottomasti ratkaista, vaan kysymysten tilalle n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulevan uusia kysymyksi\u00e4. Ihmiset ajattelevat usein aikaa vakionopeudella eteenp\u00e4in kulkevaksi asiaksi. Ajan kulkua ei voi muuttaa, nopeuttaa tai hidastaa eik\u00e4 ainakaan sen suuntaa voi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4. Vai voiko sittenkin?<\/p><p>Albert Einstein esitti 1900-luvun alussa teoriansa, jonka mukaan aika hidastuu, kun kappaleen vauhti alkaa l\u00e4hesty\u00e4 valon nopeutta. Suhteellisuusteorian mukaan aika voi hidastua kahdessa tapauksessa: kun matkustetaan todella suurella nopeudella ja kun ollaan voimakkaassa painovoimakent\u00e4ss\u00e4. Ensimm\u00e4isess\u00e4 tapauksessa hidastuminen voimistuu vasta l\u00e4hell\u00e4 valon nopeutta (300 000 km\/s), jota nopeampaa liikett\u00e4 ei olekaan.<\/p><p>Voimakkaita painovoimakentti\u00e4 voi olla pienten ja raskaiden taivaankappaleiden l\u00e4heisyydess\u00e4. Voimakkain painovoima on ns. mustien aukkojen l\u00e4hell\u00e4, joissa ajan hidastuminen voi olla jo tuhansia vuosia. Ajan hidastuminen on my\u00f6s todistettu kokeella vuonna 1971. Jolloin tarkka atomikello lenn\u00e4tettiin suihkukoneella maapallon ymp\u00e4ri. Koneen nopeus poikkesi maapallon py\u00f6rimisliikkeen nopeudesta ja koneessa olleeseen kelloon kohdistui pienempi painovoima kuin maapalloon, koska kone lensi suunnilleen kymmenen kilometrin korkeudessa. Kellon palatessa lennoltaan maapallon pinnalle, se n\u00e4ytti eri aikaa kuin muut kellot. Aika siis kulkee eri paikoissa eri nopeudella. Sama ilmi\u00f6 on todistettu my\u00f6s kiihdytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 radioaktiivisia atominytimi\u00e4 l\u00e4helle valon nopeutta, jolloin niiden radioaktiivisuuden puoliintumisaika piteni.<\/p><p>Painovoimakentt\u00e4 muuttaa ajan kulkua. Coloradossa Yhdysvalloissa er\u00e4\u00e4n tutkimuskeskuksen atomikello edist\u00e4\u00e4 viisi mikrosekuntia vuodessa verrattuna Greenwichiss\u00e4 Englannissa olevaan atomikelloon, koska Coloradon kello on 1650 metri\u00e4 Greenwichin kelloa korkeammalla merenpinnan tasosta ja sen painovoimakentt\u00e4 on n\u00e4in ollen heikompi. Teoriassa siis Marsissa aika kulkee nopeammin kuin Maassa heikomman painovoimakent\u00e4n ansiosta ja l\u00e4hes valon nopeudella liikuttaessa aika kuluisi paljon hitaammin kuin Maan pinnalla.\u00a0<\/p><p><strong>Nykytutkijat ajan mysteerin \u00e4\u00e4rell\u00e4<\/strong><br \/>Nykyk\u00e4sityksen mukaan alkur\u00e4j\u00e4hdyksess\u00e4 itse asiassa oli kyse suuren j\u00e4rjestyksen tilasta. Maailmankaikkeutta voisi kuvata jouseksi joka alkur\u00e4j\u00e4hdyksess\u00e4 j\u00e4nnittyi \u00e4\u00e4rimmilleen, ja joka siit\u00e4 eteenp\u00e4in on ollut l\u00f6ystym\u00e4ss\u00e4 eli pyrkim\u00e4ss\u00e4 kohti kaaosta. Sit\u00e4 tutkijat eiv\u00e4t ole viel\u00e4 pystyneet selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 alkur\u00e4j\u00e4hdyksen j\u00e4rjestys johtui. Todenn\u00e4k\u00f6isyysteorioiden mukaan kaikki mik\u00e4 on mahdollista, tapahtuu, jos vain tarpeeksi aikaa kuluu. Alkur\u00e4j\u00e4hdyksenkin tapahtumisen todenn\u00e4k\u00f6isyys on hyvin pieni, mutta mik\u00e4li tarpeeksi aikaa on kulunut, se tapahtuu ennen pitk\u00e4\u00e4, kun tarpeeksi suuri j\u00e4rjestys syntyy. Kaikkia maailmankaikkeuden muutoksia ohjaa energian muuttuminen muista muodoista l\u00e4mm\u00f6ksi, joka on suurin ep\u00e4j\u00e4rjestyksen tila, sill\u00e4 se syntyy atomien kaoottisesta liikkeest\u00e4. L\u00e4mp\u00f6 ei itsest\u00e4\u00e4n muutu muiksi energiamuodoiksi termodynamiikan mukaan.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p><p><b>L\u00e4hde:\u00a0 <\/b>Suomen kellomuseo\u2028\u00a0<\/p>\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ajanlasku menneisyydess\u00e4 ja nykyajan tieteess\u00e4 Vuoden pituutta on selvitelty jo yli 3 000 vuottaVuosihan on yksikk\u00f6, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n puhuttaessa ajasta, joka maapallolta kest\u00e4\u00e4 kierrokseensa Auringon ymp\u00e4ri. Aluksi vuoden pituutena pidettiin 360 vuorokautta. Egyptin ihmiset huomasivat jo yli 2 000 vuotta sitten, ett\u00e4 Siriuksen nousu t\u00e4htitaivaalla ja Niilin tulvahuiput toistuivat 365 ja 1\/4 p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lein. Nyky\u00e4\u00e4n [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"elementor_header_footer","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3500"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3500"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3500\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6987,"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3500\/revisions\/6987"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kellomuseo.fi\/holvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3500"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}