perustamisesta keskusteltiin jo silloin. Kokoelma oli alunperin tarkoitettu koulun opetuskokoelmaksi.

1950-luvun lopussa kelloseppäkoulu muutti Lahdesta Espoon Tapiolaan ja kellokokoelma muutti koulun mukana. Kokoelma oli koulun opettajien hoidossa ja se oli esillä opettajainhuoneessa. Vähitellen kokoelma täytti koko opettajainhuoneen ja opettajat joutuivat siirtymään ensin käytävään ja myöhemmin viereiseen rakennukseen. Kokoelman karttuessa vuosi vuodelta todettiin, että kokoelma tarvitsee paremmat esittelytilat ja päätoimisen museonhoitajan.

Vuonna 1981 Suomen Kelloseppäliitto ry. perusti Kellomuseosäätiön, jonka haltuun kellokokoelma luovutettiin. 1980-luvun lopussa valmistui kelloseppäkoulun viereen Kellovasaran rakennus, josta Suomen kellomuseo sai näyttely- ja työtilat. Samaisessa rakennuksessa Tapiolassa Suomen kellomuseon toimisto toimii edelleen. Näyttelytilat muuttivat kesäkuussa 2006 WeeGee -näyttelykeskukseen Ahertajantielle.

Nykyisin kellomuseon kokoelmissa on noin 6000 kelloa viideltä eri vuosisadalta. Vanhin on ajoitettu 1600-luvulle ja uusimpiin kuuluu rannetietokone. Kellomuseo kokoaa uusiakin kelloja tallentaen näin nykypäivää tulevaisuudelle. Kellojen lisäksi kokoelmassa on paljon kellosepän työhön liittyvää esineistöä.