Kelloseppämestari Lauri Helske tunnetaan useiden tarkkuuskellojen valmistajana ja raekellon keksijänä sekä sen jatkokehityksenä syntyneen valoraekellon keksijänä. Raekello on hienoin tarkkuuskello, mikä on maassamme koskaan valmistettu. Se on yksi maailman tarkimmista mekaanisista kelloista. Kellon käyntitarkkuus on 0,0033 sekuntia vuorokaudessa eli se tekee yhden minuutin käyntivirheen n. 50 vuodessa. Idean kellon toimintaperiaatteeseen Helske sai eräänä unettomana yönä vuonna 1935 pohtiessaan mikä mahtaisi olla sellainen säätäjä kellossa, johon ei vaikuttaisi ilmankosteus tai lämpötila. Vastauksena tähän oli massa. Kellon tarkkuus perustuu tasapainoheiluriin ja sille heilahdusvoiman antaviin 300 milligrammaa painaviin rakeisiin.

Kellon ensiesittely tapahtui Suomen Kelloseppäliiton 30-vuotisjuhlanäyttelyssä elokuussa 1936. Raekello sai Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1937 kunniamaininnan Diplome d`Honneur ja kultamitalin. Mestarin itsensä enemmän arvostamassa Berliinin kansainvälisessä käsi- ja teollisuusnäyttelyssä vuonna 1938 kello sai myös kunniamaininnan. Deutsche Allgemeine Zeitung kirjoitti vuonna 1938 Helskeen kellosta mm. seuraavaa:

“Kronos lasikuvussa, Kansainvälisen käsityönäyttelyn kunniahallissa seisoo lasikuoren alla aika. Pikemmin se kulkee sekuntti sekuntilta, minuutti minuutilta äänettömästi, lakkaamatta. Ad infinitum. Perpetum mobile- askelta lähempänä”.

Lauri Helske (1893-1968) sai kellosepän opin veljensä Iivari Helskeen kellosepänliikkeessä Turussa vuosina 1920-1932. Helske haaveili merimiehen urasta nuorena miehenä, mutta veli suostutteli hänet kellosepän oppiin. Oppi-isänä Helskeellä oli myös kelloseppä Frans Hjalmar Ahlström, jolta Iivari oli ostanut liikkeen. Lauri Helskeen lahjakkuuttaan kuvaa se, että hän rakensi ensimmäisen oppivuotensa aikana sekuntiheilurikellon, jonka normaalisti kellosepät valmistivat mestarinäytteenään. Tämä kello oli graham-käyntinen sekuntiheilurikello, jossa 8-kiloinen heiluri. Kello valmistui 1921 ja se ostettiin Åbo Akademin juhlasaliin vuonna 1943.
Myöhempinä vuosina Helske työskenteli mm. Auran Kultaseppä Oy:n palveluksessa Turussa sekä Sveitsiläinen Kelloliike Oy:ssä Helsingissä.

Lauri Helske aloitti riefler-käyntisen minimaaliheilurikellon rakentamisen vuonna 1924. Kello esiteltiin ensimmäisen kerran Suomen Kelloseppäliitto ry:n näyttelyssä vuonna 1925. Työ oli kuitenkin tuolloin vielä keskeneräinen, sillä heiluriin sopivan materiaalin löytäminen tuotti hankaluuksia. Kello valmistui lopulta vuonna 1931 tuoden Helskeelle Suomen Kelloseppäliiton mestarin arvon. Kaikkiaan kellon rakentamiseen kului Helskeeltä 3500 tuntia.
Kello ostettiin vuonna 1937 Helsingin yliopiston seismologisen aseman pääkelloksi ja tässä tehtävässä se toimi vuoteen 1962 saakka. Seismogrammeille johdetut minuuttimerkit aikaansaatiin valonsäteen, valokennon, vahvistimen ja releen avulla. Kellosta johdettu aikamerkki piirtyi minuutin välein seismogrammien nauhalle. Kelloa käytettiin myös Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen tutkimustarpeisiin.   

Helske valmisti myös puukkoja ja muita työkaluja, kuten silmäkirurgien leikkauksissa käyttämiä silmäsaksia. Helskettä kiinnostivat myös seismografit ja muut tarkkuuskojeet.
 Helskeen tavoitteena, jopa intohimona oli valmistaa mahdollisimman tarkka mekaaninen kello ja siinä hän myös onnistui.

Teksti: Susanna Eskola

 


Kellosepät käsityöläisinä Suomessa:
LAURI HELSKE – KELLOSEPPÄ JA KEKSIJÄ